Association of occupation with Asthma, COPD, respiratory symptoms and Fractional Expiratory Nitric Oxide (FENO) in general population cohorts in Finland, Estonia and Sweden : An EpiLung study

Työperäinen altistuminen voi pahentaa jo olemassa olevan astman oireita tai aiheuttaa uutta työperäistä astmaa, ja sillä on osoitettu olevan myös merkitystä keuhkoahtaumataudin (COPD) synnyssä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella voivatko eroavaisuudet ammattiluokituksissa, työperäisessä altistumisessa ja tupakoinnissa vaikuttaa astman, COPD:n, hengitystieoireiden ja ilmateiden eosinofiilisen tulehduksen esiintyvyyteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kuinka eri ammattiluokittelut soveltuvat epidemiologiseen tutkimukseen. Kolmen Itämeren alueen valtion (Suomi, Viro ja Ruotsi) yhteistyönä toteutettiin vuosituhannen vaihteessa monikeskustutkimus, jossa tutkittaville tehtiin jokaisessa keskuksessa yhteneväinen lomakehaastattelu, spirometria sekä uloshengitysilman typpioksidimittaus (FENO). Tätä kolmesta maasta kerättyä aineistoa käytettiin nykyiseen tutkimukseen, jossa sitä tarkasteltiin kolmen eri ammattiluokittelun avulla. Lisäksi arvioitiin työperäistä altistumista altistematriisin (JEM) avulla. Iän, sukupuolen ja tupakoinnin mukaan säädetyssä monimuuttuja-analyysissa havaittiin tilastollisesti merkittävä riski kahdessa eri ammattiluokittelussa, jotka liittyivät ei-manuaaliseen työhön ja terveydenhoito- ja sosiaalialan töihin. Näissä ryhmissä oli myös korkea hengitystieoireiden esiintyvyys. Merkittävä COPD:n riski tuli ilmi kaikissa kolmessa luokitusjärjestelmässä manuaalisten töiden osalta ja työperäinen altistus aiheutti myös merkittävän COPD:n riskin sekä COPD:n liittyvien hengitystieoireiden riskin monimuuttuja-analyysissä. Uloshengitysilman typpioksidimittaustulokset erosivat esiintyvyyksiltään ammattiryhmissä mutta monimuuttuja-analyysissä ei havaittu merkittäviä riskejä kohonneen FENO:n suhteen. Eri ammattiluokituksilla oli erilainen kyky löytää tauteja, oireita ja työperäistä altistumista, ja tutkimuksen hyöty on auttaa sopivien työkalujen käyttämisessä tulevissa epidemiologissa tutkimuksissa, jotka tarkastelevat myös sosioekonomista näkökulmaa