Lasten ajatuksia hyvinvoinnista

Tämän pro gradu-tutkielman aiheena on lasten hyvinvointi. Tutkielma paikantuu ehkäisevän lastensuojelun kentälle. Lasten hyvinvoinnista on suhteellisen paljon laajoihin rekisteriaineistoihin ja tilastollisiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Lasten hyvinvoinnin tutkimuksessa on perinteisesti keskitytty hyvinvoinnin uhkiin ja riskeihin. Hyvinvointia tuottavat ja ylläpitävät asiat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Lasten koetun, subjektiivisen hyvinvoinnin tutkimus on vuosien varrella lisääntynyt, mutta sitä on edelleen verrattain vähän. Ehkäisevän lastensuojelun toimintakentillä, peruspalveluissa ja järjestöissä, tavoitetaan lapsiväestöä laajasti ja mahdollisuudet heidän hyvinvointinsa edistämiseen ovat olemassa. Kaikkien lasten hyvinvoinnin turvaaminen ei kuitenkaan ole onnistunut ehkäisevän lastensuojelun keinoin. Tässä tutkielmassa lapset nähdään oman elämänsä asiantuntijoina, sosiaalisina toimijoina ja yksilöinä, joilla on oikeuksia, näkemyksiä ja arvokasta tietoa elämästään ja hyvinvoinnistaan. Tutkielmassa sitoudutaan lasten oikeuksien ja osallisuuden edistämiseen. Tässä tutkielmassa lasten hyvinvointia tarkastellaan Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksien eli elintason (having), yhteisyyssuhteiden (loving) ja itsenä toteuttamisen (being) ulottuvuuksien kautta. Lisäksi lasten hyvinvointia lähestytään subjektiivisen eli koetun hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään ehkäisevän lastensuojelun piirissä olevien lasten ajatuksia hyvinvoinnista eli siitä mikä lasten näkemyksen mukaan tuottaa heille hyvinvointia ja millaiset asiat lapset kokevat hyvinvointiaan uhkaavina. Tutkielma on laadullinen haastattelututkimus. Lasten ajatuksia hyvinvoinnista kartoitettiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimushaastattelujen tavoitteena oli kysyä lapsilta heidän ajatuksiaan hyvinvoinnista. Tutkielman aineisto koostuu Pelastakaa Lapset ry:n ehkäisevän työn piirissä olleiden lasten yksilöhaastatteluista. Tutkimushaastatteluihin osallistui kymmenen 7-12-vuotiasta lasta, viisi poikaa ja viisi tyttöä. Tutkielman aineiston perusteella lasten hyvinvoinnin rakennuspalikoita ovat hyvä arki ja hyvät ihmissuhteet. Erityisesti myönteiset vuorovaikutussuhteet ovat lasten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä. Leikki on lapsille tärkeä yhdessäolon ja vapaa-ajan vieton muoto. Lapset arvostavat tekemisen mielekkyyttä ja tekeminen koetaan mielekkääksi, kun siihen yhdistyvät hyvät ihmissuhteet sekä mahdollisuus hauskanpitoon ja leikkiin. Lasten hyvinvointia uhkaaviksi asioiksi lapset näkevät kuormittavat ihmissuhteet ja kiusaamisen. Lasten hyvinvointia ylläpitävään toimivaan arkeen kuuluvat aineelliset asiat vastaavat Allardtin hyvinvointiteorian elintasoon ja elämän aineellisiin olosuhteisiin liittyvää having-ulottuvuutta. Lasten hyvinvointiin liittyvät perhe- ja kaverisuhteet kuuluvat Allardtin hyvinvointiteoriassa yhteisyyssuhteiden eli loving-ulottuvuudelle. Lisäksi lasten hyvinvointiin kuuluu mielekäs tekeminen, kuten leikkiminen, jotka Allardtin hyvinvointiteoriassa sijoittuu itsensä toteuttamisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen being-ulottuvuudelle. Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksilla tarkasteltuna tutkielman tulokset korostavat yhteisyyssuhteiden merkitystä lasten hyvinvoinnin kannalta. Tutkielmassa havaitut lapsille merkitykselliset lasten hyvinvointiin vaikuttavat asiat ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Näin ollen on mahdollista, että lapsen vuorovaikutussuhteiden laadulla ja mahdollisuudella hauskanpitoon ja leikkiin on yhteys lapsen koettuun hyvinvointiin. Tämän tutkielman näkökulmasta tärkein havainto on aikaisempien tutkimusten vahvistama vuorovaikutussuhteiden laadun keskeinen merkitys lasten hyvinvoinnille. Hyvät ja toimivat vuorovaikutussuhteet ovat lasten turvallisuudentunteen ja hyvinvoinnin lähde ja mahdollistavat mielekkääksi koetun toiminnan. Vaikeudet vuorovaikutussuhteissa sitä vastoin vaikuttavat negatiivisesti lasten hyvinvointiin. Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksilla tarkasteltuna sekä aikaisempi tutkimus että tämän tutkielman tulokset nostavat yhteisyyssuhteiden (loving) ulottuvuuden lasten hyvinvoinnin kannalta keskeiseksi, välttämättömäksi hyvinvoinnin edellytykseksi, joka mahdollistaa itsensä toteuttamisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen (being). Tässä tutkielmassa sitouduttiin kunnioittamaan lasten tietoa, oikeuksia ja osallisuutta. Käytännön syyt vaikuttivat tutkielman menetelmällisiin valintoihin siten, että menetelmälliset valinnat eivät tukeneet lasten osallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsia ei otettu osallisiksi kanssatutkijoina tutkielman eri vaiheisiin. Tutkielmassa lasten tieto ja oikeudet on joka tapauksessa otettu vakavasti ja niitä on kunnioitettu. Toisenlainen tutkimusasetelma olisi mahdollistanut lasten osallisuuden laajemman toteutumisen. Lisäksi toisenlainen tutkimusasetelma, jossa lapset olisivat osallistuneet kanssatutkijoina tutkimusprosessin eri vaiheisiin, olisi todennäköisesti tuottanut tavalla tai toisella erilaisia tuloksia