Monikielisten kokousten kielivalintoja

Tutkielmassa tarkastellaan monikielisissä kokouksissa esiintyviä kielivalintoja. Aineisto on kerätty eräästä Suomesta sijaitsevasta kulttuurialan säätiöstä. Kokouksissa on mukana neljästä yhteentoista henkilöä säätiön omaa henkilöstöä, hanketyöntekijöitä, työharjoittelijoita ja yhteistyötahon edustajia. Osanottajat ovat ensikieleltään joko suomen- tai venäjänkielisiä. Jokainen työyhteisön vakituinen jäsen puhuu ainakin jonkin verran suomea ja venäjää. Myös englantia käytetään. Osallistujat käyttävät kokouksissa toisinaan vain yhtä sovittua kieltä, toisinaan kielestä ei sovita eksplisiittisesti etukäteen mitenkään ja joskus käytetään vapaamuotoisesti kaikkia tarkoituksenmukaisia kieliä sekaisin. Tutkimusaineisto koostuu Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa taltioiduista videonauhoitteista, jotka on kuvattu pääasiassa syksyn 2017 ja kevään 2018 välisenä aikana. Tutkimuksen tarkasteluun ovat valikoituneet ne tapaukset, joissa kielivalinta nostetaan jollain tavoin eksplisiittisesti esiin. Tapauksia on yhteensä yhdeksän seitsemästä eri kokouksesta. Eksplisiittiset tapaukset on jaettu kahteen osaan: kokousten aluissa ilmeneviin kielivalintaan liittyviin tapauksiin ja myöhemmin kokouksen edetessä ilmeneviin tapauksiin, jotka ovat reaktioita johonkin edellä esitettyyn ongelmaan. Reaktiot vuorovaikutuksen ongelmaan on lisäksi jaettu kahteen osaan: esimiehen ja työntekijän aloitteesta lähteviin tapauksiin. Tutkielmassa haetaan vastausta seuraaviin kysymyksiin: millaisissa neuvottelutilanteissa kielivalinta tapahtuu, minkä tyyppisiä tapaukset ovat ja minkälaisia reaktioita ne aiheuttavat osallistujissa. Aineistoa tarkastellaan keskustelunanalyysin metodilla, jota on hyödynnetty laadullisena tutkimusmenetelmänä myös muita institutionaalisia ja työelämävuorovaikutustilanteita tutkittaessa. Työssä osoitetaan, että työelämän kielivalinta kokousvuorovaikutuksessa tapahtuu usein joko esimiehen tai kokouksen muun vastuuhenkilön aloitteesta. Aineiston perusteella tilanteet, joissa joku työntekijöistä nostaa kielivalinnan esiin, eivät johda kielenvaihtoon niin usein kuin tilanteet, joissa esimies eksplikoi kielenvaihdon. Kielivalintatilanteissa esiintyy ei-ensikielisten työntekijöiden kohdalla kielellisiä hankaluuksia silloinkin, kun esimiehet ovat kokouksissa tuoneet kielivalinnan eksplisiittisesti esiin. Kielivalinnan eksplikoiminen ei siten välttämättä helpota ei-ensikielisten kokousvuorovaikutusta. Ei-ensikielisten työntekijöiden kohdalla mahdollisuus saada käyttää ensikieltään tai kakkoskieltään ongelmatilanteissa vaikuttaa olevan tutkimuksen perusteella tarpeen vuorovaikutuksen sujuvoittamiseksi, joskaan se ei yksistään vielä tuo kokonaisratkaisua vuorovaikutusongelmiin. Tutkimuksessa olleissa kokouksissa kielivalinta tuotiin kuitenkin poikkeuksellisen määrätietoisesti esiin. Tutkimuksen tulosten myötä herää siten kysymys ei -ensikielisten työntekijöiden kielellisten vaikeuksien laajuudesta suomalaisilla työpaikoilla ja monikielistyvien työyhteisöjen resurssien hyödyntämisestä