Kielitietoisuus käytännön toimintana : käsityönopettajien pedagogisia ratkaisuja

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia toimintatapoja ja käytäntöjä käsityönopettajilla on käytössään tukeakseen oppilasta monikielisissä opetusryhmissä, joissa opetuskielellä kommunikointi on oppilaalle haastavaa. Lisäksi selvitettiin millaisia näkemyksiä opettajilla on monikielisestä koulusta ja monikielisyyden huomioimisesta. Opettajien toimintatapoja tarkasteltiin kielitietoisen opetuksen näkökulmasta. Kielitietoisuus on nostettu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) esille koulun toimintakulttuuriin sisältyvänä käytäntönä, mutta käsitteen sisältö on osittain tulkinnanvarainen. Aiempi tutkimus aiheesta osoittaa, että opettajat kokevat epävarmuutta siitä, miten kielitietoista ope-tusta käytännössä toteutetaan. Kielitietoisuus nähdään usein vain reaaliaineiden tai kielten opiskeluun liittyvänä menetelmänä. Taito- ja taideaineet sisältävät kuitenkin omat ainealakohtaiset käsitteistönsä, joiden opettamisessa käytetty kieli on merkityksellinen. Tämä asetelma loi lähtökohdan tutkimukselle, jossa pyrittiin erittelemään käsityönopettajien toimintatapoja kielitietoisesta näkökulmasta katsottuna. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, johon osallistui neljä käsityönopettajaa pääkaupunkiseudulta. Kaikilla haastateltavilla on opetettavanaan monikielisiä oppilaita. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Haastatteluissa kävi ilmi, että opettajat suhtautuvat monikielisyyteen pääsääntöisesti positiivisesti, mikä on yksi kielitietoisuuden tärkeimmistä lähtökohdista. Haastatteluissa tuli esille kielitietoisia toimintatapoja, joista osaa voi sellaisenaan hyödyntää monikielisten lasten ja nuorten opetuksessa. Rinnakkaiskielisyyttä oppitunneilla esiintyi tulosten mukaan melko vähän, vaikka opetussuunnitelmassakin mainittu eri kielten käyttö rinnakkain on myös yksi kielitietoisuuden tekijä. Opettajat tunnistavat roolinsa kielellisenä mallina hyvin ja osaavat eritellä myös käsityön oppiaineen kielikäytäntöihin kuuluvia tekijöitä. Yl-lättävimpänä tutkimustuloksena nousi esiin vähäinen yhteistyö muiden oppiaineiden opettajien kanssa, vaikka kielitietoisuuden perusajatuksena koulussa onkin kieli kaikkien oppiaineiden opetusta yhdistävänä tekijänä.Objectives. The aim of this study was to find out what kind of practices craft teachers have at their disposal to support the student in multilingual teaching groups, where communication in the language of instruction is challenging for the student. In addition, the views of teachers on a multilingual school and the consideration of multilingualism were examined. Teachers' practices were examined from the perspective of language aware teaching. Language awareness has been emphasized on national core curriculum (2014) as a part of school culture but meaning of the concept has been left quite open. Previous research on the subject shows that teachers experience uncertainty about how language-aware teaching is implemented in practice. Language awareness is often seen only as a component of studying theoretic subjects or languages. However, art and crafts contain their own subject-specific symbols and concepts where used language is also meaningful. This situation created a starting point for a study that sought to identify the ways in which craft teachers operate from a language aware perspective. Methods. The study was conducted as a qualitative study. The research material was collected through a semi-structured thematic interview with four craft teachers from the Helsinki metropolitan area. All interviewees have multilingual students in their teaching groups. The material was analyzed using the methods of theory-based content analysis. Results and conclusions. The interviews showed that teachers generally have a positive attitude towards multilingualism, which is one of the most important starting points for language awareness. The interviews revealed language aware ways of working, some of which can be used as such in the teaching of multilingual children and young people. According to the results, parallel language during the lessons was relatively low, although the use of different languages side by side is mentioned in the curriculum and is also one of the factors of language awareness.Teachers recognize their role as a linguistic model well and are also able to identify factors belonging to the language practices of the subject of handicrafts. The most surprising research result was the lack of co-operation with teachers of other subjects, although the basic idea of language awareness at school is language as a unifying factor in the teaching of all subjects