Lasten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet

Alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret muodostavat päivystyksen tasosta riippumatta merkittävän potilasryhmän. Päivystyspotilaana lapsi eroaa monilta osin aikuispotilaasta. Käyntimääriin suhteutettuna vakavia sairaustiloja on vähän, mutta alkuvaiheessa lieväoireistenkin lasten joukossa voi olla hengenvaarallisesti sairaita. Mitä pienempi lapsi, sen nopeammin oireet voivat edetä henkeä uhkaaviksi. Alla kolmen kuukauden ikäiset vaativat aina erityishuomiota. Vakavien tautien erottaminen on hoidon tarpeen arvioinnissa haaste ja edellyttää kokemusta ja perehtymistä lapsipotilaiden arviointiin. Päivystyshoidossa potilasturvallisuuden vaatimus korostuu. Kaikki lapset, jotka tarvitsevat päivystyshoitoa, eivät lääketieteellistä syistä aina tarvitse sitä välittömästi. Monet oireet ja vammat voidaan hoitaa seuraavana aamuna tai yhden, kahden päivän kuluessa. Nyt julkaistavat perusteet koskevat päivystyksellisen ja ei-päivystyksellisen hoidon rajapintaa. Yksittäisiin oireisiin ja vammoihin perustuvat ohjeet ovat käytännön työtä helpottavia suosituksia. Perusteet esittävät periaatteet, mutta päätös hoidon kiireellisyydestä tulee aina tehdä yksilöllisesti. Perusteet kattavat noin 80 % tavallisimmista päivystykseen hakeutumisen lääketieteellisistä syistä. Perusteita voidaan käyttää paikalliset olosuhteet huomioiden apuna päivystyksissä ja puhelinneuvonnassa kuten Päivystysapu 116 117 -palvelussa