Yrityskauppojen kannattavuus ostajayrityksen osakkeenomistajien näkökulmasta : Tapahtumatutkimus yrityskauppastrategioista Pohjoismaissa vuosilta 2009 – 2019

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yrityskauppojen kannattavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ostajayrityksen osakkeenomistajien näkökulmasta Pohjoismaissa vuosina 2009 – 2019. Kannattavuutta tarkastellaan koko aineiston sekä eri yrityskauppastrategioiden osalta. Lisäksi pohditaan, miten ja miksi strategioiden kannattavuudet eroavat toisistaan. Yrityskauppastrategiat ovat integraatiotyypin mukaan jaotellut horisontaaliset, vertikaaliset ja konglomeraattiyrityskaupat sekä markkinatyypin mukaan jaotellut kansainväliset ja kotimaiset yrityskaupat. Kannattavuutta mitataan tavallisten (AAR) ja kumulatiivisten (CAAR) epänormaalien tuottojen avulla, joka on yrityksen toteutunut tuotto vähennettynä odotetulla tuotolla. Tutkimuksessa otetaan myös kantaa pohjoismaisten markkinoiden tehokkuuteen, agentti- sekä epäsymmetrisen informaation ongelmaan pohjoismaisilla markkinoilla sekä yrityskauppojen motiiveihin. Lyhyellä aikavälillä koko aineiston CAAR-tuotot olivat keskimäärin hieman yli 3 %. Kannattavin yrityskauppastrategia oli konglomeraattiyrityskaupat. Vertikaaliset yrityskaupat olivat toisiksi kannattavimpia. Horisontaalisille ei saatu tilastollista merkitsevyyttä lyhyelle aikavälille. Kotimaiset yrityskaupat olivat kansainvälisiä kannattavampia, ja molemmat tuottivat positiivista CAAR-tuottoa. Pitkän aikavälin koko aineiston kauppojen tuotot olivat keskimäärin positiivisia, mutta tilastollisesti ei-merkitseviä, ja yrityskauppastrategioista konglomeraattiyrityskaupat ja kansainväliset yrityskaupat tuottivat ainoina positiivista CAAR-tuottoa. Vertikaaliset ja kotimaiset yrityskaupat tuottivat selvästi negatiivista CAAR-tuottoa. Horisontaalisten yrityskauppojen CAAR-tuotot olivat positiivisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä. Tulosten perusteella todettiin ensinnäkin, että lyhyellä aikavälillä yrityskaupat tuottavat keskimäärin positiivista CAAR-tuottoa. Pitkän aikavälin osalta ei saatu yksiselitteistä tulosta. Toiseksi todettiin kaikkien yrityskauppastrategioiden olevan lyhyellä aikavälillä kannattavia, pois lukien horisontaaliset yrityskaupat, joille ei saatu tilastollista merkitsevyyttä. Tulokset poikkeavat odotuksista. Kolmanneksi todettiin, että pitkällä aikavälillä eri yrityskauppastrategioiden välillä tulosten hajonta oli huomattavaa, ja pitkän aikavälin tulokset saattavat olla päinvastaisia lyhyen aikavälin tuloksiin nähden. Neljänneksi todettiin pohjoismaisten markkinoiden olevan kohtuullisen tehokkaita. Viidenneksi todettiin agentti- ja epäsymmetrisen informaation ongelman olevan vähäisiä, ja yrityskauppojen motiiveissa dominoivat positiiviset motiivit