Lahjakkuus käsitöissä - Käsillä tekevien ammattilaisten kokemuksia käsitöihin liittyvästä lahjakkuudesta, luovuudesta ja niiden tekemiseen kannustavista tekijöistä

Tutkimme lahjakkuutta käsitöissä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia kokemuksia käsillä tekevillä ammattilaisilla on käsitöihin liittyvästä lahjakkuudesta, luovuudesta ja niiden tekemiseen kannustavista tekijöistä. Teimme laadullisen tapaustutkimuksen, joka ei pyri yleistettävyyteen. Lähdimme toteuttamaan tutkimusta fenomenologisesta näkökulmasta. Pyrimme aineistonkeruussa keskustelunomaiseen vuorovaikutukseen. Aloitimme tutkimuksen tekemisen lahjakkuus-termin määrittelyllä. Teoriamme koostuu Gagnén, Renzullin, Sternbergin ja monen muun tutkijan teorioista ja niiden välisistä yhteyksistä sekä emeritusprofessori Uusikylän julkaisuiden tarkastelusta. Nämä teokset käsittelevät kasvatustiedettä yleisesti, joten olemme saaneet sovellettua niitä tutkimuksessamme käsityökasvatuksen kontekstiin. Muodostimme toteuttamastamme teoriasta kyselyrungon, jota käytimme haastatellessamme käsityön ammattilaisia. Haastattelumuotona toimi teemahaastattelu. Analysoimme saamamme tulokset käyttäen sisällönanalyysiä ja muodostimme saaduista tuloksista pohdinnan. Tuloksemme ovat mielenkiintoisia, koska koulun rooli ei ole niin suuri kuin olisi voinut ennalta kuvitella. Tutkimuksessa on noudatettu tutkimusetiikkaa ja haastateltavien anonymiteettiä on kunnioitettu. Lisäksi olemme käyttäneet tieteellisesti hyväksyttäviä lähteitä ja punninneet lähdekritiikkiä. Olemme noudattaneet myös tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että maaseudulla asuvilla lapsilla on enemmän mahdollisuuksia käsillä toteuttamiseen. Haastateltavista ainoastaan käsityönopettajaksi opiskellut henkilö nostaa entisen käsityönopettajansa esille kipinän saamisesta puhuttaessa. Koulu ei ole paikka, josta kipinä on tullut. Potentiaalista ei ole hyötyä, jos ei ole kiinnostunut. Aika määrittää lahjakkuutta. Mitä nopeammin opit, sitä lahjakkaampi todennäköisesti olet. Kokemuksen vaikutusta ei voida täysin poissulkea. Oppiminen lähtee epävarmuudesta – et tiedä asiaa. Kun hankit uutta tietoa, saavutat hetkellisen varmuuden, joka tuo mukanaan uutta tietoa, mikä johtaa kehämäisesti taas epävarmuuteen