Lasten teho-osastolla työskentelevän sairaanhoitajan kompetenssi

Tutkimuksen tarkoituksena oli validoida ensisijaisesti aikuisten tehohoitotyöhön kehitetty tehohoitotyön itsearvioitua kompetenssia arvioiva Intensive and Critical Care Nursing Competence Scale (ICCN-CS-1 ©) -mittari (Lakanmaa 2012) sisällöltään lasten tehohoitotyön kontekstiin sopivaksi, kuvata lasten teho-osastoilla työskentelevien sairaanhoitajien itsearvioitua lasten tehohoitotyön kompetenssia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä sekä arvioida sisällöllisesti validoidun mittarin käyttökelpoisuutta lasten tehohoitotyön kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota käytetään kehittäessä lasten tehohoitotyön koulutusta, perehdytystä ja osaamisen arviointia. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat suomalaisilla lasten teho-osastoilla (n = 3) työskentelevät sairaanhoitajat. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa siten, että tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa ICCN-CS-1 © -mittari validoitiin sisällöllisesti lasten tehohoitotyön kontekstiin asiantuntija-arviointimenetelmää (n = 28) käyttäen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa lasten teho-osastoilla työskentelevien sairaanhoitajien (vastausprosentti 54,9 %, n = 79) itsearvioitua kompetenssia mitattiin sisällönvalidointivaiheessa muokatulla mittarilla ja mittarin käyttökelpoisuutta arvioitiin kyseisessä kontekstissa. Tutkimusaineisto kerättiin paperisilla kyselylomakkeilla. Aineisto analysoitiin laadullisilla ja määrällisillä menetelmillä. Ensimmäisessä vaiheessa väittämille laskettiin sisällön validiteettia mittaavat tunnusluvut (content validity index, CVI) ja avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisesti. Tutkimuksen toisen vaiheen aineiston analysointiin käytettiin SPSS -tilasto-ohjelmaa ja pääosin kuvailevaa tilastotiedettä. Mittarin reliabiliteettia arvioitiin Cronbachin alfakertoimen avulla. Valituilla tutkimusmenetelmillä arvioituna tehohoitotyön perusosaamista mittaava ICCN-CS-1 © -mittari todettiin sisällöltään validiksi ja reliaabeliksi mittariksi myös lasten tehohoitotyön kompetenssin mittaamiseen. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen mittariin lisättiin lasten hoitotyön interventioiden ja perhehoitotyön interventioiden summamuuttujat. Tutkimuksen mukaan lasten teho-osastolla työskentelevät sairaanhoitajat arvioivat osaamisensa kaikilla mitatuilla osa-alueilla joko hyväksi tai erinomaiseksi. Kompetenssiin yhteydessä olevia tekijöitä olivat ikä, työkokemuksen pituus, jatkokoulutus, osaamista kohtaan koettu arvostus ja luottamus sekä sairaanhoitajan persoonaperusta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lasten tehohoitotyön perehdytyksen ja koulutuksen tukena sekä osaamisen arvioinnissa. Jatkossa tarvitaan metodologisesti monipuolista tutkimusta lasten tehohoitotyön kokonaiskompetenssista ja kompetenssin osa-alueista. Tässä tutkimuksessa sisällöllisesti validoitua mittaria tulee edelleen kehittää ja arvioida mittarin psykometrisia ominaisuuksia suuremmalla otoskoolla. Lisäksi objektiivisia menetelmiä lasten tehohoitotyön kompetenssin mittaamiseen tulee kehittää.The aim of this study was to validate the content of the Intensive and Critical Care Nursing Competence Scale (ICCN-CS-1©) (Lakanmaa 2012), originally developed for measuring self-assessed basic competence of adult intensive care nursing, to the context of pediatric intensive care nursing. In addition, the aim was to describe the self-assessed competence of nurses working in pediatric intensive care units and factors related to it, and to evaluate the usefulness of the content validated scale in the context of pediatric intensive care nursing. The purpose of the study was to produce information that will be utilized in the education and orientation of nurses as well as in the assessment of nursing competence in pediatric intensive care nursing. The target group of the study was the nurses working in pediatric intensive care units in Finland (n = 3). The study was conducted in two phases. In the first phase, the content of the ICCN-CS-1© scale was validated to the context of pediatric intensive care nursing by using an expert panel (n = 28). In the second phase, the self-assessed competence of nurses working in pediatric intensive care units in Finland (response rate 54.9%, n = 79) was measured using the modified scale. Additionally, the essential psychometric properties of the modified scale were evaluated. The data was collected through paper questionnaires and analysed using both qualitative and quantitative methods. In the first phase, content validity indexes (CVI) were calculated for the items, and the open questions were analysed inductively. In the second phase, the data was analysed using the SPSS statistical program and mainly descriptive statistical methods. The Cronbach’s alpha was used when evaluating the reliability of the modified scale. Through the selected research methods, the ICCN-CS-1© scale was found to be valid in terms of content and a reliable tool for measuring the competence of nurses also in pediatric intensive care. After the validation phase, the sum variables of pediatric nursing interventions and family nursing interventions were added to the scale. The study showed that the nurses working in the pediatric intensive care units rated their competence as good or very good in all measured areas. The factors related to the competence were age, work experience, further education, received respect for and trust in competence, and the personal base of the nurses. The validated scale and other results of this study can be used when educating the staff of pediatric intensive care units and assessing their nursing competence. However, further methodologically comprehensive research is needed about both the overall competence and the specific areas of the competence in pediatric intensive care nursing. The validated scale should be further improved and evaluated using a larger sample size to ensure its psychometric properties. Also, objective ways to evaluate the competence of nurses working in pediatric intensive care units should be developed