Yhteisöllisyys siivouspalveluissa

Opinnäytteen tarkoitus oli tutkia yhteisöllisyyttä siivouspalveluyrityksessä. Työ tehtiin työssä havaittuna tarpeena erään siivouspalveluyrityksen esimiehen alueelle Jyväskylässä. Tarkoituksena oli saada ymmärrys yhteisöllisyyden nykytilasta kyseisessä työyhteisössä sekä sen merkityksestä palveluvastaajille. Tutkimusogelmana oli selvittää, voiko yhteisöllisyyttä syntyä työyhteisössä, jossa sen jäsenet työskentelevät fyysisesti eri paikoissa. Tutkimuskysymykset olivat, onko työyhteisössä yhteisöllisyyttä ja onko yhteisöllisyydellä merkitystä työntekijöille. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineiston keruumenetelmänä toimi strukturoitu haastattelu avoimin kysymyksin. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2020 saman asiakkaan kohteissa työskenteleville yhdeksälle työntekijälle. Vastaukset litteroitiin, ja tulokset analysoitiin teemoittamisen ja koodauksen avulla. Tuloksena saatiin kuva yhteisöllisyyden nykytilasta ja käsitys siitä, kokevatko työntekijät yhteisöllisyyden merkittäväksi ja onko sen kehittämiseen halua. Keskeisenä tuloksena tutkimuksessa nousi esille vähäinen yhteydenpito työyhteisössä sekä samanaikainen tyytyväisyys nykyiseen tilanteeseen. Yhteisön merkittäväksi vuorovaikutuksen ylläpitäjiksi ja avun sekä tuen antajiksi koettiin esimies ja ohjaaja. Luottamus työyhteisössä oli pääsääntöisesti hyvä, mutta perustui enemmän yleiseen luottoon kuin koettuun luottamukseen. Yhteisöllisyyden ei tutkimuksen perusteella voida sanoa olevan kyseisessä työyhteisössä voimakasta, ja työn itsenäinen luonne on siihen merkittävä syy. Työntekijät kokivat yhteisöllisyyden tärkeäksi ja tunnistivat sen positiivisia vaikutuksia, mutta eivät olleet kiinnostuneita lisäämään yhteydenpitoa muihin ja olivat tyytyväisiä nykyiseen työtilanteeseensa.The purpose of the thesis was to study the sense of community in a cleaning service company. The study was conducted on management duties at a cleaning service company in Jyväskylä and it was based on an observed need. The purpose of the work was to gain an understanding of the current state of the sense of community in the work community and its meaning for the employers. The research problem was investigate whether sense of community can be created in a work community where its members work in physically different places. The research questions were: Is there sense of community in the work community and does it matter to employees? The study was conducted as a qualitative study. The data collection method was a structured interview with open-ended questions. The interviews were conducted in March 2020 with nine employees who are working for the same client. The interviews were transcribed, and the results were analysed by themes and coding. The result was a picture of the current state of sense of community and an understanding of whether the employees consider sense of community important for them and whether there is a desire to develop it. The main results of the study were scarce communication in the work community and at the same time satisfaction with the current situation. The supervisor and the mentor were perceived as important community interactors and providers of help and support. Trust in the work community was generally good, but it was based more on general than perceived trust. According to the study, sense of community cannot be said to be strong in this work community. The independent nature of work is a significant reason for this. Employees felt the importance sense of community and recognized its positive effects but were not interested in increasing communication with others and were satisfied with their current work situation