Lastensuojelun perhetyöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista ja sen kehittämiskohteista

Tämän työelämälähtöisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin toteutumista yhdessä lastensuojelun avohuollon tehostetun perhetyön yksikössä Helsingin alueella. Opinnäytetyön tuloksista nostettiin esiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja kehittämiskohtia, joita työstämällä kokonaisvaltaista työhyvinvointia voidaan parantaa ja viedä eteenpäin suunnitelmallisesti. Opinnäyteyön kohteena toimivat lastensuojelun avohuollon palveluissa toimivat tehostetun perhetyön työntekijät. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada työntekijöiden oma ääni ja kokemus esille oman työnsä parhaimpina asiantuntijoina. Opinnäytetyön tietoperusta pohjautui työhyvinvointiin liittyvään kirjallisuuteen, teoriaan ja tutkimuksiin. Tietopohjan viitekehys koostui työhyvinvoinnin käsitteistöstä sekä työhyvinvoinnin kehittämisestä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja haastattelu valikoitui aineiston keruumenetelmäksi, koska se mahdollisti joustavan tiedonkeruun vuorovaikutteisessa keskustelussa tehostetun perhetyön työntekijöiden kanssa. Tulokset osoittivat, että haastateltujen mukaan työhyvinvointi nähtiin kokonaisvaltaisena käsitteenä ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Tulosten mukaan vastuu työhyvinvoinnin eteenpäin menemisestä jakautui haastateltavien mukaan monelle eri taholle eikä yksittäinen taho voi olla vastuussa työhyvinvoinnin toteutumisesta. Tärkeimmiksi työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi nousi työyhteisön turvallisuus, organisaation tarjoamat monipuoliset koulutusmahdollisuudet ja lähiesimiehen tuki, työparityöskentely, työnohjaukset sekä työ itsessään. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi ja työhyvinvointia estäviksi tekijöiksi haastatteluista nousi työn rakenteissa ilmenneet osa-alueet liittyen tehdyn työn monimuotoisuuteen. Työn suunnittelu ja toteutus, työparien määrä, vähäinen arvostuksen tunne sekä yhteisten pelisääntöjen puuttuminen työyhteisössä vaikuttivat haastateltujen mukaan työhyvinvointiin heikentävästi. Tuloksista ilmeni, että työntekijä tasolla oli selkeä toive ja tarve lisätä keskusteluihin työhyvinvoin-nista huolehtimisen tärkeyttä. Työhyvinvointiin liittyvien käsitteiden avaaminen ja niiden liittäminen työn rakenteisiin suunnitelmallisesti on prosessi, joka lähti käyntiin tämän opinnäytetyön kautta tutkitussa työyhteisössä. Kehittämistyön tulevaisuuden haasteena olisi löytää tarpeeksi aikaa ja oikea paikka työn kehittämiseen ja se, että työhyvinvoinnin teema pysyisi työn tekemisen arjessa mukana suunnitelmallisesti