22–28-vuotiaiden terveysalan opiskelijoiden hammashoitopelkokokemukset

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata 22–28-vuotiaiden terveysalan opiskelijoiden hammashoitopelkokokemuksia. Tavoitteena on tuottaa aiheesta hyödyllistä tietoa, jota suun terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää hammashoitopelon ennaltaehkäisyssä ja lievittämisessä. Aineisto kerättiin yksilö teemahaastattelulla helmi- ja maaliskuussa 2020 Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Tiedonantajat (n=9) ovat sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilöopiskelijoita, jotka kokevat tai ovat kokeneet hammashoitopelkoa. Teemahaastattelun aiheina olivat hammashoitopelkoa aiheuttavat asiat, sitä lievittävät asiat, sekä hammashoitopelon vaikutus koettuun suun terveyteen. Aineisto analysoitiin induktiivisesti laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysi -menetelmän avulla. Opinnäytetyön aineisto vahvistaa aikaisempaa tutkimustietoa siitä, että suun terveyden hoitohenkilökunnan toiminnalla on suuri vaikutus hammashoitopelon syntymiseen sekä myös lievittämiseen. Terveysalan opiskelijoiden keskuudessa hammashoitopelkoa aiheuttavat ja lievittävät tekijät ovat pääosin yhteneviä keskenään. Yksilöllisiä eroja havaittiin muun muassa siinä, kuinka voimakkaaksi hammashoitopelko koettiin. Päätulosten mukaan huono hammaslääkärikäyntikokemus aiheuttaa ja lisää hammashoitopelkoa. Huonoon hoitokokemukseen sisältyy yhtenevin tuloksin kipu, hallinnan puute ja hoitohenkilökunnan välinpitämättömyys hammashoitopelkoa kohtaan. Hammashoitopelkoa lievittäviksi asioiksi koetaan hoitohenkilökunnan välittävä asenne, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen hoitotilanteessa sekä pelon työstäminen itse. Hammashoitopelon koetaan vaikuttavan negatiivisesti suun terveyteen, johtuen käyntien lykkäämisestä tai laiminlyömisestä. Silti suurin osa osallistujista kokee suun terveydentilansa tällä hetkellä hyväksi. Hammashoitopelko vaikuttaa yhtenevin tuloksin positiivisesti suun terveyden omahoidon tottumuksiin. Suun terveydestä haluttaan huolehtia tarkasti, jotta hammaslääkärikäynneiltä vältyttäisiin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa suun terveydenhoidon vastaanotoilla hammashoitopelkoisen asiakkaan kohtaamisessa ja pelon lievittämisessä. Välttämällä hammashoitopelkoa aiheuttavia asioita suun terveyden hoitohenkilökunta voi mahdollisesti ennaltaehkäistä hammashoitopelon syntymistä