Esimiehen epäreiluussensitiivisyyden vaikutus työyhteisön työhyvinvointiin

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on osoittaa epäreiluussensitiivisyyden (equity sensitivity) merkitys johtamisessa. Persoonamme määrittää käyttäytymisemme, käyttäytymisemme määrittää sosiaaliset normimme ja sosiaaliset normimme määrittelevät sen, miten muut ihmiset näkevät meidät. Johtamisessa vaikutetaan ihmisiin. Ihmisiin vaikuttamisessa on erittäin tärkeää, että johdettavat ihmiset pitävät johtajastaan. Johtaja antaa itsestään jonkinlaisen mielikuvan työntekijöille, ja se mielikuva perustuu usein käyttäytymiseen. Käyttäytymismallit ovat yleensä erilaisille persoonille ominaisia. Tästä syystä persoonallisuuksien tutkiminen, ja erilaiset persoonallisuuksia kuvaavat mallit, kuten enneagrammi, ovat suosittuja selittäjiä käyttäytymiselle. Vaikka voimmekin muuttaa käyttäytymistämme hetkellisesti, pitkällä aikavälillä oma persoonamme määrittää suurimman osan käyttäytymisestämme. Yritykset osaavat jo tehdä rekrytointiprosessinsa sellaiseksi, että suurin osa ulkoisista tekijöistä, kuten työkokemus ja osaaminen näkyvät kandidaatista, ja lisäksi persoonallisuustestejä ja psykologisia analyysejä käytetään niiden ohella. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että monet yritykset eivät ymmärrä, miten suuri merkitys nimenomaan persoonatutkimuksella on hyvän tai huonon lopputuloksen saamisessa. Tämä opinnäytetyötyö on tehty Viktor Work-life Metrics Oy:n toimeksiannosta. Viktor on lainannut tätä tutkimusta varten tutkimusdatan erään suomalaisen kaupungin työhyvinvointitutkimuksesta. Tutkimusdatan vastaajat sekä itse kaupunki pysyvät datassa anonyymeinä. Tutkimus on tehty analysoimalla Viktor Work-life Metrics Oy:n lainaamaa tutkimusdataa kyseisestä työhyvinvointitutkimuksesta kvantitatiivisin metodein SPSS-ohjelmalla. Kaikki tässä työssä relevantit datataulukot löytyvät tämän työn liitteistä. Työn tulokset osoittavat esimiehen heikon epäreiluussensitiivisyyden negatiivisen vaikutuksen työhyvinvointiin. Vaikutus työhyvinvointiin johtuu ärsyttävän kiireen aiheuttaman työuupumuksen takia. Vaikka päätelmä työhyvinvoinnista on johdettu työuupumuksen kautta, tässä työssä tutkitut tekijät ovat riittävän merkittäviä osoittaakseen tutkimuksen teesin todeksi