The use of service design in the field of architecture - The Central Library Oodi´s planning process

Tämä kandidaatintyö käsittelee palvelumuotoilun mahdollisuuksia arkkitehtisuunnittelussa. Palvelumuotoilu on toimialariippumatonta, minkä vuoksi sen osaamista hyödynnetään niin digitaalisten verkkopalveluiden, kuin fyysisten palveluiden ja ympäristöjen suunnittelussa. Palvelumuotoiluun liittyvät aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet yritystoimintaan ja julkisen sektorin palvelutarjonnan kehittämiseen. Tässä työssä paneudutaan rakennetun ympäristön suunnitteluun palvelumuotoilun keinoin. Perehdyn keskustakirjasto Oodin suunnitteluprosessiin tutkimalla, miten palvelumuotoilun metodeita on hyödynnetty kyseisen rakennuksen suunnittelussa. Palvelumuotoilun voi nähdä osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa asiakaskokemuksen merkitys päätöksenteossa on kasvanut. Digiaika on lisännyt osallistamisen merkitystä suunnittelussa. Paitsi että uudet, välittömämmät kommunikaatioväylät auttavat arkkitehdin tehtävässä keskustella avoimesti ja laajasti, ne mahdollistavat myös käyttäjälähtöisyyden toteutumisen ja ennakoivan viestinnän. Tämän vuoksi myös viimeisten kahden vuosikymmenen aikana rakennusalalla on puhuttu yhä enemmän digitaalisuudesta ja palvelumuotoilusta. Käytännössä tämä ilmenee erilaisina tapoina ottaa asukkaat ja käyttäjät mukaan kehitysprosesseihin. Joskus käyttäjät ovat aktiivisina osapuolina kehitystyössä, toisinaan heidän arkeaan vain yritetään ymmärtää etäämmältä erilaisten metodien avulla. Palvelumuotoilun metodien avustuksella käyttäjien ja sidosryhmien tarpeet ja toiminnalliset vaatimukset voidaan huomioida entistä tehokkaammin. Palvelumuotoilun käyttöönotolla suunnittelijoiden on mahdollista luoda ympäristöä, joka parantaa käyttäjien hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Toisaalta yhteistyö kaupunkilaisten kanssa tarjoaa myös itse suunnittelijalle mahdollisuuden käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan. Palvelumuotoilu kasvattaa suunnittelijan ymmärrystä käyttäjien ja oleellisten sidosryhmien tarpeista. Myös hankkeen tilaaja hyötyy palvelumuotoilusta, sillä rakentamisen aikaisten ja rakentamisen jälkeisten muutostarpeiden vähetessä syntyy kustannussäästöjä. Keskustakirjasto Oodia on tituleerattu jopa palvelumuotoilun oppikirjaesimerkiksi. Kaupunkilaisten toiveiden huomioonottaminen on ollut koko keskustakirjastohankkeen tietoinen periaate. Kirjastohankkeen kehitystyö käynnistyi vuonna 2010, kun kaupunkilaiset alkoivat kirjata unelmiaan Unelmien Puu -verkkoalustalle. Unel-Moi! -kampanjaa pyrittiin mainosten ja nettialustojen lisäksi jalkauttamaan myös ihmisten pariin kaupunkitapahtumissa. Kaupunkilaisilta kerätyt ideat tuotiin myöhemmin osaksi uuden keskustakirjaston arkkitehtikilpailun kilpailuohjelmaa. Palvelumuotoilijan työllä on paljon yhtäläisyyksiä arkkitehdin työn kanssa, sillä moni palvelumuotoilun menetelmä (esimerkiksi asiakaskyselyt ja havainnointi) kuuluvat jo muutenkin työvaiheena arkkitehtisuunnitteluun. Arkkitehdit ovat ennenkin selvittäneet käyttäjien toiminnallisia tarpeita ja toiveita laatiessaan tarve- ja hankekartoituksia. Arkkitehdit voisivat toimia palvelumuotoilijoina, jos heillä vain olisi aikaa toteuttaa suunnittelun taustatutkimusta hankkeiden vaatimassa laajuudessa.This bachelor´s thesis explores the application of service design to the architectural design process. Service design can be applied to a wide variety of fields and service design tools can be utilised in the development of both physical environments and digital environments. Previous examinations of service design have explored the use of service design in business and in the development of public services. This thesis surveys how service design can be used to design the built environment. The design process of Central Library Oodi is researched to find out how service design methods have been used in the process. Service design can be seen as a small particle in the wider social development. Digitalisation has increased the need of user-centered design work and also provided new communication channels where designers and users can communicate straightforward. Nowadays inhabitants and users participate early in the design process and they don´t just evaluate designer´s work afterwards. Sometimes users co-operate actively with designers, but their behavior and action can also be observed from a distance unbeknownst to them. Service design is all about making the design meet the user's and customer's needs and hopes. With the use of service design, these needs can be taken into account, and designers have an opportunity to design environments that enhance well-being of the users. The user-driven co-operation between designers and users is also useful for the designer, as the service design provides knowledge of the users for him/her. In addition the client can benefit from the use of service design because it reduces late modifications in the building process and therefore causes financial savings. The Central Library Oodi is a perfect example of a use of service design methods in designing user-oriented environments. Oodi has been designed together with the city’s residents so that it can best correspond with the wishes and needs that library users have. The planning process started in 2010 when citizens were asked to write down their library dreams to the Unelmien puu -database. The city of Helsinki also organized some urban events and workshops where people could share and express their dreams and needs through i.e. art and dance. The ideas of the citizens were very beneficial when city of Helsinki started to create the competition program of the new library building. The work of service designers is not very different from the work of architects because architects also analyse user needs and some of the service design methods (i.e. interviews and observation) are a normal stage of an architectural design process. Therefore architects could work as service designers if they only had resources and time to do wide and time-consuming research beside designing