Paljastava raakaleikkaus

Tämä opinnäytetyö käsittelee raakaleikkausta, leikkauksen työvaiheita ja sen prosessia. Opinnäyte perehtyy eri näkökulmiin ja tekniikoihin raakaleikkauksen tekemiseen sekä raakaleikkausversion näyttämiseen ohjaajalle ensimmäistä kertaa. Aihe valikoitui opettavaisuuden ja selkeän rajauksen vuoksi. Tavoitteena on selvittää, mitä keinoja sen tekemiseen on, kuinka raakaa raakaleikkaus saa olla sekä kauanko siihen voi käyttää aikaa. Lisäksi tavoitteena on selventää, miten leikkaus eroaa fiktiivisessä ja dokumentaarisessa elokuvassa, kuinka aloittaa työskentely ja mitä materiaalin katsominen puhtain silmin ja materiaalin ulosotto tarkoittavat. Lisäksi tavoite on selvittää, kuinka ohjaajalle näyttämisen saa tehtyä mahdollisimman hedelmälliseksi. Tutkielmassa on perehdytty alan kirjallisuuteen, leikkauksesta kertovaan dokumenttielokuvaan ja leikkaajien sekä ohjaajien haastatteluihin. Viitteet ovat käännetty opinnäytteen kirjoittajan toimesta suomen kielelle. Raakaleikkauksen ei tarvitse olla täydellinen. Sen on tarkoitus avata keskustelu ohjaajan ja leikkaajan välille. Raakaleikkaus on ensimmäinen kerta, kun elokuva on muuttunut käsikirjoituksesta konkreettiseen muotoon, mikä on sekä auditiivinen että visuaalinen. Sen on tarkoitus olla luonnos, josta lähdetään keskustelemaan ja miettimään mihin suuntaan sitä voi lähteä muovaamaan. Muistiinpanojen tekeminen, materiaalin hallinta ja ohjaajan kanssa keskustelu ovat tärkeää leikatessa. Katseluita kannattaa järjestää maltillinen määrä leikkauksen eri vaiheissa. Tauottaminen ja etäisyyden ottaminen on erittäin tärkeää. Alku on haastavaa ja ensimmäinen läpileikkaus vie aikaa. Alussa ei tarvitse ratkoa kaikkia haasteita. Leikatessa on hyvä muistaa prosessiluonteisuus, työvaiheet kuten raakaleikkaus ovat osa prosessia. Raakaleikkaamisesta, sen työnjäljestä tai siihen kuluvasta ajasta ei kannata stressata liikaa. Teoksen kokonaisuuden konteksti puuttuu, joten sitä ei edes kannata työstää liian tarkasti. Katselu ohjaajan kanssa järjestetään kokonaisuuden hahmottamiseksi ja keskustelun avaamiseksi ohjaajan kanssa. He keskustelevat mihin suuntaan teosta voi lähteä työstämään. Ohjaajalle ensimmäisen kerran näyttämisen mukavaksi tekeminen rakentuu ohjaajan ja leikkaajan välisestä luottamuksesta. Rehellinen, suora ja avoin kommunikaatio ja yhteisten tavoitteiden kartoittaminen, luovat ilmapiirin, jossa on mukava työskennellä. Ohjaajan ja leikkaajan yhteistyö löytyy kokemuksen ja vastavuoroisen kommunikaation kautta