Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vanhempien kokemuksia suomalaisesta varhaiskasvatuksesta

Tässä tutkimuksessa selvitetään eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vanhempien kokemuksia suomalaisesta varhaiskasvatuksesta. Tarkoituksena on saada tietoa vanhempien kokemuksista kasvatusyhteistyöhön liittyen sekä muun muassa selvittää, millaisia eri kielestä tai kulttuurista johtuvia eroja varhaiskasvatuksen kentällä on havaittu. Halusimme myös ottaa selvää vanhempien näkökulmasta, miten eri kielet ja kulttuurit on otettu huomioon varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelua hyödyntäen. Tutkimukseen osallistui seitsemän vanhempaa, jotka olivat kotoisin Japanista, Kiinasta, Iranista, Virosta, Romaniasta sekä Keniasta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tulosten mukaan vanhemmat kokivat suomalaisen varhaiskasvatuksen laadukkaana ja turvallisena oppimisympäristönä, jossa henkilökunnan osaamiseen ja ammattitaitoon voi luottaa. Vanhemmat olivat suhteellisen yksimielisiä siitä, että oman äidinkielen ja kulttuurin opettaminen on vanhempien vastuulla ja vanhemmat kokivatkin tärkeäksi, että lapsi sosiaalistuu suomalaiseen yhteiskuntaan. Varhaiskasvatuksella koettiin olevan tärkeä merkitys lapsen suomen kielen kehityksen kannalta. Valtaosa vanhemmista toivoi varhaiskasvatukseen enemmän yhteisöllisyyttä sekä tilaisuuksia tutustua toisiin vanhempiin. Lisäksi suurin osa kertoi mielellään osallistuvansa varhaiskasvatuksessa järjestettäviin kieli- ja kulttuuritapahtumiin. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli monikielisten lasten sekä myös vanhempien sosiaalistumisella suomalaiseen yhteiskuntaan. Varhaiskasvatuksen arjessa eri kieliin ja kulttuureihin voitaisiin tutustua entistä kokonaisvaltaisemmin ja monipuolisemmin. Lisäksi yhteisöllisyyttä sekä vanhempien osallisuutta tulisi lisätä