Ilmastotoimia tulevia sukupolvia varten talouden ehdoilla : ilmastodiskurssit eduskunnan täysistuntokeskusteluissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ilmastonmuutoksesta puhutaan eduskunnan täysistuntokeskusteluissa. Julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta on viime aikoina lisääntynyt ja samalla polarisoitunut. Ilmastonmuutoksesta puhutaan kuitenkin monin eri tavoin, ja siihen liitetään erilaisia merkityksiä. Ilmastonmuutoksesta on tullut myös tärkeä osa kansainvälistä politiikkaa, ja esimerkiksi Suomessa kansalaiset toivovat ilmastonmuutokseen ratkaisua juuri poliittisella päätöksenteolla. Tämän vuoksi ilmastokeskustelun tarkastelu poliittisella areenalla on mielekästä. Tutkimuksessa tarkastellaan eduskunnan täysistuntokeskusteluja vuosina 2001 ja 2016 kansalliseen ilmastostrategiaan liittyen. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat John Urryn ja Robin Leichenkon ja Karen O’Brienin ilmastodiskurssit. Politiikan tutkimukseen tutkielman sitoo poliittisen puheen tarkastelu parlamentaarisella areenalla. Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja myös laajemmin ympäristöstä suomalaisessa poliittisessa kontekstissa on tutkimuksen perusteella melko johdonmukaista, mutta voimakkaasti tiettyjen diskurssien varaan rakentuvaa. Ilmastonmuutos pyritään lokeroimaan tietyn alan ongelmaksi sen sijaan että sitä tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisena yhteiskunnallisena ilmiönä. Ilmastonmuutoksesta puhutaan nykyisten yhteiskunnallisten järjestelmien puitteissa. Aineistosta on tunnistettavissa piirteitä tutkimuskirjallisuudesta löytyvistä diskursseista, mutta ne eivät sellaisenaan sovi suomalaiseen poliittiseen ilmastokeskusteluun. Suomalaista poliittista ilmastokeskustelua kuvaamaan muotoillaan aineiston pohjalta kolme diskurssia: Suomen talous ja kilpailukyky -diskurssi, meidän vastuu -diskurssi ja viherpesu - diskurssi. Diskurssit kuvaavat havaittuja teemoja keskustelussa: Suomen talouden ja kilpailukyvyn puolustamista, velvollisuuteen ja vastuuseen vetoamista ilman konkreettisia toimintaehdotuksia sekä ilmastonmuutoksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Tätä luokittelua tukee niin ilmastokeskusteluun liittyvä tutkimus kansainvälisesti kuin myös aiempi suomalaisen ilmastokeskustelun tutkimus