Digital Game-Based-Learning in Early Foreign Language Teaching : Perceptions of teachers

Digitaaliset pelit ja pelillisyys ovat globaalisti kasvava ilmiö, ja pelien vaikutus on väistämättä levinnyt kieltenopetukseen. Tämä koskee myös varhaista kieltenopetusta (iät 6-9), jonka piirissä pelit ja leikit ovat tärkeimpien opetusmetodien joukossa. Varhainen kieltenopetus on kokenut yhden opetuskentän suurimmista muutoksista viimeisen vuosikymmenen aikana, kun Sipilän hallituksen lanseeraaman kärkihankkeen myötä A1-kielen opetus siirtyi alkamaan jo perusopetuksen ensimmäisellä vuosiluokalla. Varhaisen kielenopetuksen opettajilla on suuri vastuu opetuksen suunnittelussa, ja suunnitteluprosessissa myös digitaalisten pelien opetuskäyttö on tärkeä valinta. Tämä pro gradu - tutkielma kysyykin, miten digitaalisia pelejä käytetään varhennetussa kieltenopetuksessa, mitkä ovat niiden hyödyt opettajien näkökulmasta, ja mitä haasteita opettajat näkevät niiden käytössä. Tutkimuksen teoreettinen tausta on kaksijakoinen: ensimmäisenä tarkastellaan pelien käyttöä opetuksessa, sen aiemmin tunnistettuja hyötyjä sekä opettajien näkemyksiä aiheesta, jonka jälkeen varhennetun kielenopetuksen luonteeseen, opettajiin ja metodeihin tutustutaan tarkemmin. Aihetta tarkasteltiin kyselytutkimuksen keinoin. Varhennetun kieltenopetuksen kärkihankkeen osana toimivien projektien opettajilta kysyttiin tutkimuksessa digitaalisten pelien käyttötavoista opetuksessa, heidän näkemyksistään niiden hyödyistä sekä mahdollisista haasteista. Kyselyn tulokset analysoitiin kuvailevan sisällönanalyysin keinoin. Noin puolet opettajista käytti digitaalisia pelejä omassa varhaisessa kieltenopetuksessaan. Pelejä käytettiin erityisesti toistoon, oppilaiden motivointiin sekä opittavan asian eriyttämiseen. Opettajien näkemyksen mukaan digitaalisten pelien suurimmat hyödyt olivat pelien tuoma vaihtelu opetusmetodeihin, niiden synnyttämä innostus ja hauskuus oppimiseen sekä oppilaiden kokema motivaatio. Tärkeimpiä haasteita pelien käytössä oli sopivien pelien puute sekä tieto niiden käytöstä, opettajien saatavilla oleva riittämätön määrä digitaalisia laitteita sekä rajatun opetusajan tuomat haasteet. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi pelipohjaisen pedagogiikan sekä oppimispelien suunnittelussa. Tuloksista käy ilmi, että varhennetun kielenopetuksen opettajakunta kaipaa lisää koulutusta digitaalisten pelien tehokkaaseen käyttöön sekä lisää resursseja digitaalisen teknologian hyödyntämiseen