Kouluakäymättömyys peruskoulussa : kouluhyinvointiprofiilit TUUVE-hankkeen verkko-opetukseen osallistuneilla oppilailla

Kouluakäymättömyys ja poissaolot koulusta ovat yhteydessä koulutuksen keskeytymiseen, alentuneeseen terveydentilaan ja mielenterveysongelmiin. Poissaolot koulusta vaikuttavat lisääntyneet hienoisesti viime aikoina. Tässä tutkimuksessa selitettiin poissaolevien oppilaiden poisjäämistä koulusta heikolla kouluhyvinvoinnilla. Tutkimuskysymyksinä tarkasteltiin eroavatko kouluakäymättömät oppilaat vertaisryhmästä kouluhyvinvointiulottuuvuuksilla, minkälaisia joukkoja kouluakäymättömät oppilaat muodostavat ja onko oppilaiden välillä eroja sukupuolen perusteella. Lisäksi poissaolojen teoreettista luokittelua avataan ja pyritään perustelemaan tarkemman erottelun tärkeyttä. Tutkittavien joukko (N = 32) oli TUUVE-hankkeessa verkko-opetusta saaneet oppilaat. Oppilaille muodostetiin kouluhyvinvoinnin profiili. Profiilein pistemäärät standardoitiin z-pisteiksi ja niille suoritettiin klusterianalyysi. Ryhmiä muodostettiin kolme. Ryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä, ja melkein kaikkien muuttujien väliset erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Muodostetuista ryhmistä yksi sai vertaisryhmän keskiarvoa parempia pisteitä kaikilla mittareilla. Näin ollen todetaan, että kouluhyvinvointi ei selitä kaikkien oppilaiden poisjäämistä koulusta, vaan siihen täytyy vaikuttaa myös muiden tekijöiden. Tutkittavan joukon pienuus ja valikoituneisuus voi vaikuttaa tutkimuksen tuloksia, ja tulevaisuudessa olisikin tärkeää laajentaa tutkittavien joukkoa, jotta erilaiset poissaolon tyypit tulisivat paremmin edustetuiksi