Musiikin merkitys Lähi-idästä tulleiden nuorten kotoutumiseen

Tutkielma käsittelee musiikin merkitystä nuorten maahanmuuttajien kotoutumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteena oli selvittää, millaisia merkityksiä musiikki luo Suomeen tulleille nuorille, esimerkiksi tukeeko musiikki uuden kielen oppimista, sosiaalisten suhteiden luomista kantaväestöön ja identiteetin kehitystä. Samalla tarkasteltiin luoko musiikki nuorille turvan tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen uudessa ympäristössä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusmenetelmällä, koostuen viidestä Lähi-idästä tulleen nuoren teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat muuttaneet Suomeen 12-15 vuoden iässä ja ehtineet asua Suomessa 3-11 vuotta. Haastateltavat ovat tällä hetkellä varhaisaikuisia. Haastattelurunko koostui kolmesta osasta: haastateltavan taustasta, suhteestaan musiikkiin ja sosiaalisesta identiteetistään. Haastattelujen tavoitteena oli luoda kokonaiskuvaa siitä, millaisia subjektiivisia kokemuksia ja ajatuksia musiikki on luonut ja luo heidän arjessaan heidän kotoutumisprosessin aikana. Haastatteluaineistojen tuloksia verrattiin ja tulkittiin nojaten teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulokset antoivat viitteitä siitä, että musiikilla on monenlaisia ja suuriakin merkityksiä nuorten maahanmuuttajien integroitumiseen. Osalla haastateltavista ystäväpiirit muodostuivat yhteisen musiikkimaun myötä ja kokivat tämän myötä olevansa vahvasti osa tiettyä yhteisöä. Suurin osa haastateltavista kokivat suomen kielisen musiikin auttaneen heitä oppimaan kieltä nopeammin sekä ymmärtämään ja oppimaan sitä kautta suomalaista kulttuuria. Musiikki auttoi myös monenlaisten tunteiden käsittelyssä – oli kyseessä sitten esimerkiksi tunnelman kohottaminen, motivaation ylläpitäminen tai kaipuu kotimaahan. Voidaan ajatella, että musiikkia voisi hyödyntää yhä systemaattisemmin nuorten integroimisessa. Samalla, tutkimus antoi laadukasta tietoa Lähi-idän eri alueiden suhtautumisesta musiikkiin – neljä viidestä haastateltavasta tulivat alueista, joissa musiikki koettiin ’haramina’ eli kiellettynä. Tämän tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä myös musiikkikasvatuksen näkökulmasta, sillä eri kulttuurien ymmärrys auttaa kasvattajia lähestymään oppilaitaan paremmin