Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden käyttöhalukkuus hyönteisruokaa kohtaan

Tiivistelmä – Referat – Abstract Hyönteisruoka herätti muutama vuosi sitten länsimaiden kiinnostuksen, kun ymmärrettiin nykyisen elintarviketuotannon rajoitteet. Väestömäärä maapallolla lisääntyy, mutta puhdas vesi ja viljelymaat ovat rajalliset. Nykyisen kaltainen lihatuotanto on kestämätöntä. Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaisia tuotantotapoja ruoan riittävyyden turvaamiseksi. Hyönteiset elintarvikkeena voivat olla ratkaisu. Tämän tutkimus selvittää Helsingin yliopiston opiskelijoiden käyttöhalukkuutta hyönteisruokaa kohtaan. Hyönteiset ovat Suomessa uuselintarvike ja niiden kasvattaminen, myyminen tai maahantuonti oli Euroopan unionin alueella aiemmin kiellettyä. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi vuonna 2017 uuden tulkinnan uuselintarvikelakiasetuksesta ja se mahdollisti hyönteiselintarvikkeiden tulon suomalaisiin päivittäis- tavarakauppoihin. Ruoaksi hyväksyminen on kuitenkin kulttuurisidonnaista, eikä hyönteiselintarvikkeisiin olla totuttu Suomessa. Siihen, mitä yksilö valitsee ruoaksi, vaikuttaa moni asia. Uusien elintarvikkeiden kohdalla voi nousta esiin vastenmielisyyttä ja uuden ruoan pelkoa. Tutkimuksen viitekehys perustui Sobalin ym. ruoan valintaprosessin malliin. Malli perustuu ajatukseen, että ruokavalintoihin vaikuttavat niin psykologiset, kognitiiviset kuin sosiokulttuuriset tekijät. Mallin kolmea elementtiä: elämän suunta, vaikutteet ja henkilökohtainen ruokajärjestelmä ovat toisiinsa vaikuttavia prosessin osia. Tutkimuksessa käytettiin kahta valmista mittaria. Innovatiivisten korkeakouluopiskelijoiden selvittämiseen käytettiin innovatiivisuus – eli DSI-mittaria. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden uusien ruokien pelkoa tutkittiin Food Neophobia Scale- eli FNS-mittaria käyttäen. Sekä innovatiivisuus että ruokaneofobia ovat elementtejä, jotka voidaan nähdä kuuluvan ruoan valintaprosessin mallin toiseen elementtiin, vaikutteisiin. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää̈. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeen avulla lokakuussa 2018. Vastaajat tavoitettiin Helsingin yliopiston sähköpostirekisteriä apuna käyttäen. Kyselylomake lähetettiin 5532 suomenkieliselle opiskelijalle. Vastauksia saatiin takaisin 481 kappaletta. Tulosten perusteella Helsingin yliopiston opiskelijoista noin puolet suhtautui myönteisesti hyönteisiin elintarvikkeena. Itse hyönteisruoan käyttöhalukkuus oli hyvin marginaalista korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Vastaajat olivat halukkaampia käyttämään hyönteisruokaa kodin ulkopuolella ruokaillessa, juhlissa tai tapahtumissa kuin kotona. Korkea ruokaneofobia-aste oli yhteydessä matalaan haluun käyttää hyönteisruokaa. Sen sijaan innovatiivisuus- eli DSI-mittarin avulla vastaajien joukosta löydetty innovaattorit-ryhmä oli halukkaampi käyttämään hyönteisruokaa kuin vertausryhmänä oleva perässätulijat-ryhmä. Innovatiivisuudella ja ruokaneofobialla oli yhteys niin, että innovaattorit-ryhmästä suurella osalla oli matala ruokaneofobia-aste