Kehitysvammaisen aikuisen hoitoisuuden arviointi

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa aikuisen kehitysvammaisen hoitoisuuden arviointia sekä kuvata, millaisia hoitoisuuden mittareita aiheesta löytyy. Tavoitteena on edistää hoitoisuuden arviointimittareiden käyttöä ja hyödyntämistä aikuisten kehitysvammaisten hoitoisuuden arvioinnissa. Toimeksiantajat olivat Turun Ammattikorkeakoulu sekä Tulos- hanke. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tuloksissa käytettyjen aineistojen määrä oli 21 (N=21). Valitut aineistot käytiin läpi sisällön erittelynä. Vaikeammat kehitysvammat havaitaan yleensä jo muutaman ensimmäisen kehitysvuoden aikana, mutta lievät kehitysvammat saatetaan todeta vasta kouluiässä. Yleisimmät kehitysvammaisuutta aiheuttavat tekijät ovat perintötekijöistä johtuvat geeni- ja kromosomivirheet. Muita mahdollisia tekijöitä ovat äidin raskaudenaikaiset infektiot ja alkoholin käyttö, sikiön rakennepoikkeavuudet, synnytyksen aikainen hapenpuute sekä kehitysiässä tapahtuneet traumat. Kehitysvammaisuus todetaan ennen aikuisikää. Kehitysvammaisten henkilöiden toiminnallisuutta ja hoitoisuutta arvioidaan tasaisin väliajoin siitä hetkestä eteenpäin, kun kehitysvammaa aletaan epäilemään. Hoitoisuus tarkoittaa hoidettavan henkilön hoidon tarvetta suhteutettuna hoitohenkilökunnan määrään. Toiminnallisuudella tarkoitetaan ihmisen kykyä toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Hoitoisuus ja toiminnallisuus kytkeytyvät toisiinsa ja toiminnallisuuden taso vaikuttaa hoitoisuuden tasoon. Kehitysvammaisen toiminnallisuuteen vaikuttavat kehitysvamman taso, kuntoutuksen taso ja määrä, iän tuomat haasteet sekä elinympäristö. Opinnäytetyöhön on valittu esitettäviksi seuraavat Suomessa käytössä olevat toiminnallisuuden arvioinnin mittarit: Kehitysvammaisten toiminnallisuuden arviointiasteikko (KETO), Psykososiaalisen toiminnallisuuden arviointiasteikko (PSYTO), Adaptiivisen käyttäytymisen asteikko (AB- asteikko) sekä psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiasteikko TOIMI. Lisäksi kaksi kehitysvammaisten asumisen mittaria: MAP – Minun asumisen polkuni -toimintamalli sekä ASTA – Asumisen toimintojen arviointi.The purpose of this thesis is to find out the evaluation of care intensity for intellectually disabled adults and describe what care intensity indicators there are. The objective is to promote the use and utilization of care intensity indicators when assessing the care intensity of intellectually disabled adults. Commissioners for this thesis are Turku university of applied sciences and Tulos-project. The thesis is made as a descriptive literature review in accordance with research ethics guidelines. The amount of used sources in the results of this thesis was 21 (N=21). The selected materials were analyzed with content differentiation. Most of the difficult disabilities are often noticed in the first years of development, however minor disabilities could be noticed only at school age. Common causes of intellectual disability are genetic factors such as gene and chromosome defects. Other possible causes are: use of alcohol during pregnancy, infection during pregnancy, structural abnormality in fetus, lack of oxygen during birth and trauma during age of development. Intellectual disability is diagnosed before adulthood. The functionality and care intensity of intellectually disabled people are evaluated at regular intervals from the moment they are suspected of having an intellectual disability. Care intensity means the need for care of the person being treated in proportion to the number of nursing staff. Functionality refers to a person's ability to function as the situation requires. Care intensity and functionality are linked together, and the functionality level affects the care intensity. Intellectually disabled persons level of functionality is affected by the level of intellectual disability, amount and quality of rehabilitation, age challenges and living environment. Functional evaluation indicators used in Finland have been chosen for this thesis: assessment scale of functionality for intellectually disabled (KETO), assessment scale of psychosocial functionality (PSYTO), adaptive behaviour scale (AB-asteikko) and assessment scale of psychosocial functionality (TOIMI). In addition, two indicators of housing for the intellectually disabled: MAP and ASTA