Was ist die Sprache? Was ist die Literalität? : die Auffassungen einer Deutschlehrerin in der Sekundarstufe und einer Finnischlehrerin in der Primarstufe in Finnland. Mitä on kieli? Mitä ovat tekstitaidot? : yläkoulun saksanopettajan ja alakoulun suomenopettajan käsityksiä Suomessa

Tässä saksan kielen ja kulttuurin maisterintutkielmassa ja suomen kielen sivututkielmassa tarkastellaan yläkoulun saksanopettajan ja alakoulun suomi toisena kielenä -opettajan kieli- ja tekstitaitokäsityksiä. Tämänhetkiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS 2014) määrittävät tekstitaidot monilukutaidoksi eli erilaisten luku- ja kirjoitustaitojen muodostamaksi kokonaisuudeksi. Erilaisten tekstitaitojen lisäksi sekä tekstitaitoja että kieltä on tarkasteltu tutkimuksissa yhdessä niiden välistä yhteyttä sen tarkemmin analysoimatta. Onkin tarpeellista tutkia, miten nämä kaksi ilmiötä näkyvät ja yhdistyvät opettajien käsityksissä. Tutkimusaineistonani käytän Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen ECOLANG-tutkimusprojektin aineistoa, jonka keräämiseen osallistuin tutkimusavustajana. Aineisto koostuu saksan- ja suomenopettajan haastattelu- ja havainnointiaineistosta. Kumpaakin opettajaa haastateltiin ennen kolmen oppitunnin havainnointia ja havainnoitujen oppituntien jälkeen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sosiokulttuurisen tekstitaito- ja käsitystutkimuksen ympärille. Käsitykset kielestä ja tekstitaidoista ovatkin osa tekstikäytänteitä, joita tutkitaan tekstitilanteista. Aineistoa lähestytään tutkimuksessa laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tekstitilanteiden ja -käytänteiden analyysissä pyritään tunnistamaan opettajan aloittamat tekstitilanteet ja niissä olevat tekstit, joihin liittyvä toiminta ja kielen osa-alueet tunnistetaan. Tämän lisäksi tutkimuksessani vaikuttaa diskursiivinen käsitystutkimus, joskin diskurssien sijaan analyysin pääpaino on yksinkertaisemmissa kielellisissä ilmauksissa eli substantiiveissa sekä substantiivilausekkeissa, joilla opettajat kuvaavat kieli- ja tekstitaitokäsityksiään haastatteluissa. Ilmauksia tarkastellaan niiden muodostamien teemojen näkökulmasta. Lopuksi pyritään tunnistamaan eroja ja yhtäläisyyksiä, joita haastattelu- ja havainnointimateriaalissa sekä opettajien välillä on. Käsityksiä ilmaistaan aineistossa monenlaisilla sananvalinnoilla. Saksanopettajan käsitykset rakentuivat haastatteluissa kolmen pääteeman ympärille. Nämä teemat olivat ”kieli itsessään”, ”kielen osa-alueet” ja ”tekstit”, jotka nousivat esiin suomenopettajankin haastatteluissa. Lisäksi suomenopettajan haastatteluissa näkyi kaksi muuta teemaa, jotka olivat ”kielenopetus” sekä ”tekstitaidot ja tekstitaitojen opetus”. Havainnoitujen oppituntien tekstimaailma oli oppikirjapainotteinen, mutta opetuksessa käytettiin myös oppikirjan ulkopuolisia tekstejä osin monilukutaitoa kehittäen. Siinä missä saksan oppitunneilla kieli näyttäytyi rakenteina ja sanoina, opetettiin suomentunneilla kieltä osana tekstejä osin genrepedagogisin toimintatavoin