Kevytyrittäjyys ja liiketoimintakielto

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko niin sanottu kevytyrittäjyys sallittua liiketoimintakiellon aikana ja jos on, millä ehdoilla. Koska tämän rajan varsinainen punnitseminen tapahtuu tilanteen niin vaatiessa vasta oikeudessa, pyrittiin tutkimuksella löytämään perusteltu kynnys esitutkinnan aloittamiselle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla liiketoimintakiellon valvontatehtävissä työskenteleviä poliisihenkilöitä ja talousrikossyyttäjiä sekä kevytyrittäjyyden palveluntarjoajien edustajia. Haastattelupyyntöjä lähetettiin yhteensä 14 kappaletta. Näiden lisäksi lähteenä on käytetty kattava määrä aiheeseen liittyviä lakeja esitöineen sekä eri viranomaisten ohjeita ja kannanottoja. Jo ennen tutkimusta oli tiedossa, että kohdennetun aineiston löytäminen tulisi olemaan hankalaa. Aiheen ympärillä on paljon epäselviä kannanottoja, mutta varsinaiseen opinnäytetyön tavoitteeseen liittyviä ei löytynyt yhtään niin selvää, etteikö tutkimusta olisi kannattanut tehdä. Opinnäytetyön pontimena oli havaittu epätietoisuus kevytyrittäjyyden luonteesta ja sen suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Tämä epätietoisuus oli havaittavissa kautta harmaan talouden torjuntaan valjastetun viranomaiskentän poliisista verohallintoon. Liiketoimintakiellon osalta kokonaisuutta on selventänyt 2018 voimaan tullut lakiuudistus, jonka mukaan liiketoimintakieltoon voidaan määrätä myös ammatinharjoittaja. Lakiuudistuksen myötä ammatinharjoittaminen tuli niin ikään osaksi liiketoimintakiellon aikana rajoitettua toimintaa