Hoitohenkilökunnan perehtyminen toimintatapoihin

Opinnäytetyön tilaaja oli Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä. Opinnäytetyön aiheeksi valikoitui perehtyminen, koska se oli organisaatiossa tärkeä kehittämiskohde. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia ja päivittää Osasto 3:sen ja Osasto 4:sen perehtymisen tukimateriaalia. Opinnäytetyön tavoitteena oli helpottaa ja nopeuttaa uusien sairaanhoitajien ja lähi- ja perushoitajien perehtymistä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän Osasto 3:ssa ja Osasto 4:ssa. Opinnäytetyön tuotoksena päivitettiin perehtymiskortti ja laadittiin perehtymisohjelma sekä Tervetuloa-kirje uusille työntekijöille. Osasto 3:sen perehtymisen tukimateriaali päivitettiin siten, että se soveltui myös Osasto 4:lle. Opinnäytetyön kirjallisena materiaalina laadittiin loppuraportti. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena. Tässä opinnäytetyössä kirjallisuuskatsausta hyödynnettiin teoreettisen viitekehyksen laatimisessa. Kirjallisuuskatsauksen tulokset analysoitiin laatimalla yhteenveto teoreettisista lähtökohdista. Teoreettisissa lähtökohdissa käsiteltiin perehtymistä, perehdyttämistä ja hoitohenkilökuntaa. Onnistunut perehtyminen vähentää organisaation kustannuksia, vahvistaa työhyvinvointia ja edistää hoidon laatua. Työntekijän perehtymiseen vaikuttaa perehtyjän persoonallisuus, motivaatio, osaaminen ja asenne. Työntekijä on vastuussa omalta osaltaan perehtymisestä. Laadukas perehdyttäminen työhön on tärkeää, sillä se motivoi ja sitouttaa työhön. Laadukas perehdyttäminen vaikuttaa työtyytyväisyyteen, potilaiden hyvän hoidon kokemukseen, työntekijämoraaliin, organisaation tehokkuuteen, palvelun laatuun ja tulokseen sekä innovaatioiden omaksumiseen. Lisäksi hyvällä perehdyttämisellä vaikutetaan organisaation hyvään imagoon ja mahdollistetaan oppiva organisaatio. Perehdytyksellä voidaan myös saada kustannussäästöjä, sillä laadukas perehdyttäminen vaikuttaa henkilökunnan vaihtuvuuteen. Hoitohenkilökunnalla tarkoitetaan sairaanhoitajia ja lähi- ja perushoitajia. Opinnäytetyön tuotoksena oli perehtymisen tukimateriaalin päivitys ja laatiminen. Tuotoksissa hyödynnettiin teoreettista viitekehystä ja Osasto 3:sen aikaisempaa perehdyttämisen materiaalia. Lisäksi hyödynnettiin opinnäytetyön tekijän työkokemusta, osastojen ja organisaation toiminnan perustaa. Tuotosten tekijä laati itsenäisesti alustavan tukimateriaalin, jonka perusteella sitä arvioitiin yhteistyössä osastonhoitajan, osastofarmaseutin, tartuntatauti- ja hygieniahoitajan sekä osaston sairaanhoitajan kanssa. Tukimateriaali laadittiin vastaamaan toimeksiantajan tarpeita. Organisaatiolta saadun palautteen perusteella perehtymisen tukimateriaali oli hyvä, hyödyllinen ja selkeä sekä niihin oli hyvin kerätty asiat. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksena on päivittää aikaisempi osastojen perehdyttämisen palautelomake. Lisäksi jatkossa pitää perehtymisen tukimateriaalia päivittää säännöllisesti. Opinnäytetyön kirjallista materiaalia voidaan myös hyödyntää koko organisaation perehtymisen prosessissa