Itä-Helsingin musiikkiopiston IMAGON 110 sädettä. Impulsseja henkilöstön imagotyöskentelylle.

Tämä työ käsittelee musiikkioppilaitoksen imagoa. Organisaation, niin yritys- kuin oppilaitosorganisaation, toimintaedellytys kilpailuyhteiskunnassa on, että sen imago houkuttelee asiakkaita. Oppilaitosten imagosta puhutaan, mutta kaupallisen yritysmaailman kaltaista kartoittavaa tai luotaavaa imagotyöskentelyä on oppilaitoksissa vähemmän kuin yritysmaailmassa. Tutkimustietoa taidekasvatuksen oppilaitosten imagosta ei ole. Syy lienee siinä, että läheskään kaikissa oppilaitoksissa ei työskentele viestinnän ammattilaista, jonka työnkuva keskittyisi pelkästään viestintästrategisiin toimiin, resurssien pääpaino on voimakkaasti opetustoimissa. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia imagoa käsitteenä, kartoittaa Itä-Helsingin musiikkiopiston imagoa, käynnistää musiikkiopistossa aiempaa tietoisempi imagotyöskentely, kannustaa organisaatiota itsearviointiin, joka raivaa tietä myös imagotyölle ja aktiiviselle tulevaisuustyöskentelylle. Opinnäytetyö toteutettin laadullisena toimintatutkimuksena. Tutkimuksen tukena toimivat aivoriihi, asiakas- ja henkilöstökyselyt, teemahaastattelut ja dokumenttianalyysi. Asiakaskyselyt ja aivoriihi kartoittivat musiikkiopiston nykytilaa, henkilöstökysely, teemahaastattelut ja dokumenttianalyysi työyhteisön kehittämistä ja imagon rakentamista. Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena syntyi Itä-Helsingin musiikkiopiston imagon tavoiteprofiili, joka ensin toimi kehittämistyön työkaluna. Tavoiteprofiilii kokosi seitsemän aihealuetta, jotka ovat keskeisiä musiikkioppilaitos toimintaa ja imagoa kehitettäessä. Imago on kiinteä osa viestinnän kenttää, siksi painokkain tavoiteprofiilin aihealue on viestintä. Työn tuloksena syntyi yhteenveto viestinnästä ja sen roolista henkilöstön työnkuvassa. Toiminnallisina tuloksina syntyi pilottiprojekteja ja kehittämistyön uusia avauksia lukuvuonna 2019–2020. Tuloksena voidaan pitää myös vuosien 2019 ja 2020 musiikkikoulutuksen ja taidekasvatuksen kentän ajankohtaiskoostetta liittyen tavoiteprofiiliin. Tavoiteprofiilin tueksi ja rinnalle syntyi myös toimenpide-ehdotuksia. Toimintatutkimus vahvisti käsitystä oppilaitos-asiantuntijaorganisaatioiden resurssien kohdentamisesta painokkaasti asiantuntijuuden, eli pedagogisten tietojen ja taitojen arvottamiseen. Imagon muotoutumisessa asiantuntijuus on painava palapelin pala, mutta positiiviseen kokonaisuuteen tarvitaan myös muita paloja, jotka kaikki sopivat keskenään saumattomasti yhteen. Imagotyöskentelyn näkyväksi ja tietoiseksi tekeminen tukee työyhteisön jatkuvaa ja yhteisöllistä kehittämistä ja näin koko henkilöstön työhyvinvointia. Hyvinvoiva henkilöstö huokuu ympärilleen positiivista kuvaa kaikissa vuorovaikutuksen tilanteissa. Kehittämistyö työyhteisössä tarvitsee jatkuvasti uusia virikkeitä ja näkökulmia edetäkseen ja motivoidakseen, niitä opinnäytetyö pyrkii antamaan