Terveydenhoitajien ammatillinen kehittyminen henkilöstökoulutuksen avulla

Terveydenhuollon ala muuttuu ja kehittyy yhä nopeammin, minkä vuoksi henkilöstö tarvitsee jatkuvasti koulutusta. Henkilöstökoulutusten tulisi vastata työntekijöiden ammatillisen kehittymisen tarpeeseen, jotta hoitoalan henkilöstöllä olisi edellytykset ja motivaatio pysyä alalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia neuvolaterveydenhoitajien ammatillisen osaamisen tasoa ja koulutustarpeita sekä heidän kokemuksiaan työnantajan järjestämistä koulutuksista. Tavoitteena on löytää ideoita koulutusten sisällön kehittämiseksi. Toimeksiantajana oli Espoon kaupunki. Tietoperustassa on perehdytty terveydenhoitajan osaamisvaatimuksiin ja henkilöstökoulutuksen merkitykseen ammatillisessa kehittymisessä. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Kysely lähetettiin Webropol-työkalulla 130 terveydenhoitajalle tammikuussa 2020 ja vastauksia kertyi 31 kappaletta (23,9% vastaajista). Tuloksia tarkasteltiin ikäluokittain nuoremmat terveydenhoitajat, eli alle 50-vuotiaat, ja vanhemmat terveydenhoitajat, eli 50-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Analysoinnissa on hyödynnetty Webropolin lisäksi SPSS- työkalua. Tutkimuksen tuloksena oli, että neuvolaterveydenhoitajilla on paljon työssä vaadittua osaamista. Terveydenhoitajilla oli osaamisesta huolimatta paljon koulutustarpeita ja -toiveita. Eri ikäisillä terveydenhoitajilla oli erilaiset koulutustarpeet. Terveydenhoitajat kokivat eniten osaamisvajetta olevan moniammatillisen tiimin roolien tunnistamisessa ja verkostojen koolle kutsumisessa, terveydenhoitajan työtä koskevan lainsäädännön tuntemisessa ja seksuaalisen hyvinvoinnin tukemisessa. Terveydenhoitajat kokivat eniten koulutustarvetta seksuaalisen hyvinvoinnin tukemisessa, ajankohtaisista lasten terveyteen vaikuttavista tekijöistä, sairauksista ja terveyspulmista sekä monikulttuurisuudesta. Espoon kaupungin koulutussuunnitelma vuodelle 2020 sisälsi osittain terveydenhoitajien osaamistarpeita vastaavia koulutuksia. Tutkimuksesta pystyttiin päättelemään, että mitä enemmän ikää terveydenhoitajalla oli, sitä heikompi tietotekninen osaaminen ja vähemmän koulutustarpeita hänellä oli. Koulutuksia kehittämällä pystyisi vaikuttamaan terveydenhoitajien työhyvinvointiin ja vastaamaan paremmin koulutustarpeisiin