Lasten kokemuksia läheisten päihteiden käytöstä : Näkökulmana päihdeasennekysely & lasinen lapsuus

Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Hämeenlinnan A-klinikan Ehkäisevän päihdetyön kanssa. Tarkastelemme lasten kokemuksia 2019 toteutetun päihdeasennekyselyn vastausten pohjalta. Päihdeasennekyselyyn vastasi 960 henkilöä. Opinnäytetyön tarkoituksena on laadullista analyysiä käyttäen kuvailla lasten näkökulmasta läheisten päihteiden käytöstä syntyneitä seurauksia. Kuvailemme minkälaisia haittoja lapset ovat kokeneet sekä minkälaisen avun lapset kokevat tarpeellisena. Tavoitteena on tuoda lasten äänet esille päihdeasennekyselyn vastausten perusteella ja tuottaa lisäinformaatiota tutkimustuloksillamme A-klinikan ehkäisevälle päihdetyölle. Päihdeasennekyselyn vastausten perusteella lasten kokemat haitat läheisten päihteiden käytöstä jaoteltiin fyysisiin, emotionaalisiin sekä läheisiin ja ympäristöön liittyviin haittoihin. Tutkimusaineiston perusteella tavallisimpia lasten kokemia fyysisiä haittoja ovat riitely sekä väkivallan näkeminen ja kokeminen. Emotionaaliset haitat ilmenivät ahdistuksena, pelkoina sekä häpeänä päihteitä käyttäviä läheisiä kohtaan. Läheisiin ja ympäristöön liittyvistä haitoista kodin rahavaikeudet oli yleisin koettu haitta. Päihdeperheissä elävien lasten toivomuksissa avusta, nousivat esille turvallisen aikuisen sekä paikan tarve. Eniten auttaneet tahot olivat ammatillisia. Psykologien ja psykoterapeuttien antama terapia koettiin merkityksellisenä. Läheisten merkitys on lapsille tärkeää ja äitien rooli korostui päihdeperheissä. Saatu apu vaihteli aina lastensuojelusta naapureiden antamaan apuun tai poliisin puuttumisesta akuuttiin tilanteeseen. Keskustelutuen tarve ja merkitys ovat valtavia päihdeperheissä asuvilla lapsilla. Matalan kynnyksen palvelut nähtiin tarpeellisina. Avun saannin matalan kynnyksen merkitys korostui näkemyksissä, millaista apua tarvitaan lisää. Päihdeasennekyselyn tuloksista ilmeni, että alaikäiset vastaajat olivat kokeneet haittoja täysi-ikäisiä vähemmän ja saaneet apua täysi-ikäisiä enemmän. Vaikuttaa siltä, että lapset hakevat nykyisin aiempaa herkemmin itse apua läheisten päihteiden käytöstä aiheutuneisiin haittoihin. Myös turvallisen aikuisen rooli on merkityksellinen lapsen elämässä. Näitä päätelmiä vahvistavat aiemmat valtakunnalliset tutkimukset, joista on saatu saman suuntaisia tuloksia