Aikuispotilaan kivun mittaamisen ja kirjaamisen toteutuminen leikkauksen jälkeen : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Tämä opinnäytetyö käsittelee sitä, miten aikuispotilaan kivun mittaaminen ja kirjaaminen tapahtuvat leikkauksen jälkeen. Tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata kipumittareiden käyttöä kivun arvioinnissa perioperatiivisella aikuispotilaalla ja selvittää, mikä vaikuttaa leikkauspotilaan kivun mittaamisen ja kirjaamisen toteutumiseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitotyön ammattilaisille ja alan opiskelijoille kivun arvioinnista ja sen merkityksestä leikkauksen jälkeen. Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa oli mukana 8 tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia. Teoriaosuus käsittelee kipua yleisesti, akuuttia ja kroonistunutta kipua, kivun arviointimenetelmiä ja hoitoa. Hoitoon liittyen keskityttiin lääkehoitoon, mutta myös lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät on kuvattu lyhyesti. Lisäksi opinnäytetyössä kerrotaan kivun oikeaoppisesta kirjaamisesta. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että leikkauksen jälkeisen kivun arviointi ja mittaaminen olivat riittämättömiä ja satunnaisesti toteutettuja. Leikkauksen jälkeisen kivun kirjaaminen oli toteutettu epäselvästi ja usein jälkikäteen. Kivun mittaamiseen vaikuttivat hoitajista, potilaista ja osastosta lähtöisin olevat seikat. Hoitajien kokeneisuus ja omat asenteet kivun mittaamista kohtaan sekä päällepäin potilaasta tehtyihin kipuarvioihin liiallinen luottaminen vaikuttivat kivun mittaamisen toteutumiseen. Osastolähtöisiä tekijöitä kivun mittaamisen ja arvioinnin huonoon toteutumiseen olivat hoitajien työmäärä/kuormittavuus ja siitä johtuva kiire ja ajan puute kipua arvioidessa sekä yhteisesti sovittujen käytänteiden puutteellisuus. Potilaiden senhetkinen fyysinen ja psyykkinen vointi, uskallus tuoda esille kipua ja vieraskielisyys vaikuttivat kivun arviointiin ja mittaamiseen. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että leikkauksen jälkeistä kipua ei usein arvioida tarpeeksi hyvin käyttäen virallisia kipumittareita, tai tämän toteutuminen vaihtelee. Lisäksi useat tutkimukset osoittivat, että postoperatiivista kivun arviointia ja kirjaamista tulisi parantaa ja kehittää edelleen