Keskisuuren kaupungin johtajien näkemyksiä työhyvinvoinnistaan

Kunnat ja kuntayhtymät ovat nykyään yhä suurempia työnantajia Suomessa. Julkisella alalla on entistä enemmän alettu kiinnittää huomiota henkilöstön hyvinvointiin läpi työuran. Kunta-alalla työssä selkeä ongelma työhyvinvointiin liittyen on työn henkinen rasitus ja kiire, joka on lisääntynyt vuosikymmenen aikana. Johtajien työhyvinvoinnin tutkiminen on tärkeää, sillä muuttuva työympäristö ja erilaiset työskentelytavat tuovat mukanaan uudenlaisia haasteita paitsi työelämään, myös johtajien työhyvinvoinnille. Lisäksi työn vaatimukset ovat kasvaneet. Johtajan hyvinvointi heijastuu koko organisaation henkilöstöön, ja näin ollen johtajan tulisi voida työssään hyvin. Tutkimukseen osallistui suomalaisen keskisuuren kaupungin kaksitoista (n=12) kunta-alan johtavassa asemassa olevaa esimiestä, joista valtaosa oli naisia. Tutkimuksen laadullinen aineisto kerättiin verkkopohjaisella kyselylomakkeella. Aineisto analysoitiin laadullisen aineiston sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata kunta-alalla työskentelevien johtajien kokemuksia työhyvinvoinnista. Johtajien työhyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi painottui kaksi keskeistä tekijää: myönteinen työyhteisö ja oman työn hallinta ja aikatauluttaminen. Myönteisen työyhteisön havaittiin osoittavan viitteitä eettisen organisaatiokulttuurin yhteydestä työhyvinvointiin. Työn hallintamahdollisuuksia arvostettiin ja niiden koettiin lisäävän työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Johtajien vastauksissa ilmeni hallitsemattomina ja työntekoa haittaavina tekijöinä ajankäytölliset haasteet ja epätasapaino työn hallinnan ja vaatimusten välillä. Tutkielman tuottamaa tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää kunta-alalla toimivien esimiesten ja johtajien työhyvinvoinnin kehittämisessä painottaen myönteistä työyhteisöä ja vaalimalla eettistä organisaatiokulttuuria eli yhteisesti jaettuja, hyveitä edistäviä arvoja, toimintatapoja, sääntöjä ja normeja. Lisäksi varmistamalla riittävät resurssit suhteessa työtehtäviin käytettävissä olevaan aikaan ja työn määrään, mahdollistamalla yhtenäinen ja sujuva prosessien eteneminen ja keskittämällä työnjako vain muutamaan käynnissä olevaan projektiin kerrallaan, voidaan edistää kunta-alalla työskentelevien johtajien työn hallintaa ja aikatauluttamista. Vertailevaa tutkimusta tulisi toteuttaa selvittämällä kunta-alalla työskentelevien johtajien iän, sukupuolen, asuinpaikan tai perheen koon yhteyttä johtajien omiin kokemuksiin työhyvinvoinnista, jotta työelämässä voitaisiin räätälöidä työhyvinvoinnin edistäminen johtajien henkilökohtaisia tekijöitä palvelevaksi.Municipalities and associations of municipalities are now increasingly large employers in Finland. In the public sector, more attention has been paid to the well-being of staff throughout their careers. In the field of work in the municipal sector, a clear problem with well-being at work is the mental strain and rush of work, which has increased over the decade. Investigating managers' well-being at work is important as the changing work environment and diverse working practices bring new challenges not only to the workplace, but also to the well-being of managers. In addition, job demands have increased. The managers' well-being is reflected in the entire organization's staff, and thus the manager should be able to perform well. Twelve (n = 12) leading managers in the municipal sector, the majority of whom were women, participated in the study. The qualitative data of the study were collected using a web-based questionnaire. The data was analyzed by qualitative data content analysis method. The purpose of the study was to describe managers’ experiences of their well-being at work. Two key factors were emphasized as determinants of managers' well-being at work: a positive work community and managing and scheduling their own work. A positive work community was found to be indicative of the link between ethical organizational culture and well-being at work. Job management opportunities were valued and felt to increase well-being at work. Managers' responses highlighted time-consuming challenges and an imbalance between job management and demands as a factor that makes it more difficult to work. The information generated by the thesis can be used in the future to improve the well-being of managers working in the municipal sector, emphasizing a positive work community by fostering an ethical organizational culture and shared, virtuous values, practices and rules. In addition, ensuring adequate resources in relation to the time and amount of work available, enabling a fluent process and concentrating work on only a few ongoing projects at a time can help manage and schedule the work of municipal managers. Comparative research should be conducted by investigating the relationship of age, gender, place of residence or family size of managers working in the municipal sector with their own experience of wellbeing at work, to promote their personal wellbeing at work