Yleinen turvaamistoimi työoikeudellisen kilpailukieltosopimuksen täytäntöönpanossa

Yritysten tarve suojata työntekijöihin sitoutunutta henkistä pääomaa kasvaa alati. Kriittistä informaatiota ja siihen liittyvää kilpailuetua voidaan suojella työnantajan ja työntekijän välisellä kilpailukieltosopimuksella. Kilpailukieltosopimus rajoittaa työsuhteen jälkeen määrätyn ajan työntekijän oikeutta harjoittaa entisen työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa. Jos työntekijä toimii työsuhteen päättymisen jälkeen sopimuksen vastaisesti, voi työnantaja viedä asian tuomioistuimeen. Oikeudenkäyntien kestot ovat kuitenkin pitkiä, ja tuomioistuimen ratkaisua odotellessa vaarana on, että entinen työntekijä jatkaa kiellettyä kilpailevaa toimintaa aiheuttaen huomattavaakin kilpailullista haittaa. Ennen oikeudenkäynnin alkamista työnantajan saattaa olla mahdollista hakea OK 7:3:n tarkoittama yleinen turvaamistoimi, jolla kilpailukiellon toteutuminen turvattaisiin ennakollisesti. Nopealla väliintulolla estettäisiin se haitta, jonka vastapuoli voisi toimillaan aiheuttaa työnantajan oikeuden toteutumiselle. Turvaamistoimi voi siis parhaimmillaan muuttaa koko oikeusprosessin luonteen reparatiivisesta preventiiviseksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan yhtäältä sitä, kuinka käyttökelpoinen oikeussuojakeino yleinen turvaamistoimi työnantajan kannalta on työoikeudellisen kilpailukieltosopimuksen täytäntöönpanon ennakkoturvaamisessa. Toisaalta tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten työntekijää suojataan oikeudenloukkauksilta työoikeudelliseen kilpailukieltosopimukseen perustuvan turvaamistoimioikeudenkäynnin vastapuolena. Tutkielmasta selviää, että yleinen turvaamistoimi ei nykyisellään ole työnantajalle kovinkaan käyttökelpoinen oikeussuojakeino, mitä tulee työoikeudellisen kilpailukieltosopimuksen täytäntöönpanoon. Turvaamistoimen hakemiseen liittyy olennaisena riskinä ankara korvausvastuu tarpeettomaksi osoittautuneen turvaamistoimen aiheuttamista vahingoista. Turvaamiskynnys on kilpailukieltoasioissa riskeihin nähden hyvin korkea, ja prosessi on kiellon tehokkaan täytäntöönpanon näkökulmasta liian hidas. Lisäksi kilpailukieltosopimusten ennakkoturvaamiskelpoisuudesta on oikeuskäytännössä ollut epäselvyyttä. Niin kauan kuin asiaan ei saada korkeimman oikeuden prejudikaattia, on turvaamistoimen saaminen kilpailukiellon turvaamiseksi ylipäänsä jokseenkin epävarmaa. Ilman tehokasta kieltoseuraamusta kilpailukieltosopimuksen merkitys työnantajalle laimenee vain oikeudeksi vaatia korvausta kiellon rikkomisesta. Turvaamistoimiprosessi on rakenteellisesti sellainen, että se suosii hakijaa. Vastapuolen oikeusturvaan vaikuttaa olennaisesti se, että turvaamistoimi on mahdollista määrätä väliaikaisesti vastapuolta kuulematta. Tosin kynnys vastapuolen kuulematta jättämiselle on kilpailukieltoasioissa keskimääräistä korkeampi. Jos turvaamistoimi myöhemmin osoittautuu tarpeettomaksi, on vastapuolella oikeus vahingonkorvaukseen. Olennaisimmat vastapuolen vahingonkorvausoikeuteen liittyvät ongelmat kiteytyvät näyttökysymyksiin. Näyttökysymysten ulkopuolella tarpeettomaan turvaamistoimeen perustuvaan vahingonkorvausoikeuteen ei näytä liittyvän huomattavia oikeusturvavajeita työntekijän näkökulmasta. Työntekijän merkittävimmät oikeusturvan takeet turvaamistoimiasiassa ovat jälkikäteisiä. Ne keskittyvät korjaamaan materiaalisessa harkinnassa tai prosessissa tapahtuneita oikeudenloukkauksia. Ongelmallista kuitenkin on, jos vastapuolen oikeusturva riippuu lähinnä materiaalisen vahingonkorvauksen varassa. Tärkeää on taata summaarisesta menettelystä huolimatta myös prosessuaalista oikeusturvaa muun muassa tehokkaiden muutoksenhakukeinojen muodossa