Sosiodemografisten ominaisuuksien ja työhön liittyvien tekijöiden vaikutus ammatilliseen liikkuvuuteen Suomessa

Ammatillinen liikkuvuus vaikuttaa työvoiman tehokkaaseen kohdentumiseen työmarkkinoilla ja on tärkeä työmarkkinoiden toimivuutta määrittävä tekijä. Etenkin työmarkkinoilla alati tapahtuviin muutoksiin sopeutumisen kannalta työvoiman ammatillinen liikkuvuus on keskeistä. Ammatillinen liikkuvuus vaikuttaa myös yksilön sosioekonomisen liikkuvuuden mahdollisuuksiin ja menestymiseen työmarkkinoilla. Tässä tutkielmassa päämielenkiintona on liikkuvuuden yksilönäkökulma. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka sosiodemografiset ominaisuudet ja työhön liittyvät tekijät vaikuttavat yksilön ammatilliseen liikkuvuuteen Suomessa. Lisäksi pyritään selvittämään, kuinka nämä tekijät vaikuttavat erityisesti nuorten ammatilliseen liikkuvuuteen. Nuorten on lähes poikkeuksetta havaittu liikkuvan ammatillisesti muita ikäryhmiä enemmän, mikä väistämättä vaikuttaa yleiskuvaan koko työmarkkinoiden ammatillisesta liikkuvuudesta. Tämän vuoksi on kiintoisaa tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat erityisesti nuorten ammatilliseen liikkuvuuteen. Tässä tutkielmassa näihin aiheisiin paneudutaan sekä kirjallisuuskatsauksen että empiiristen analyysien avulla. Tutkielmassa luodaan katsaus keskeisiin ammatillisen liikkuvuuden teorioihin ja esitellään aiempaa tutkimusta aiheesta. Tutkielman empiirisessä osiossa aineistona käytetään Euroopan Unionin tulo- ja elinolotilastoa (EU-SILC) vuosilta 2004–2016. Tutkielmassa havainnollistetaan Suomen ammatillista liikkuvuutta useiden erilaisten kuvailevien tarkasteluiden avulla. Varsinaiset analyysit koostuvat kahdesta erilaisesta tarkastelusta. Ensimmäiseksi tarkastellaan sosiodemografisten ominaisuuksien ja työhön liittyvien tekijöiden vaikutusta ammatilliseen liikkuvuuteen Suomessa replikoiden Eurofoundin (2017) tutkimusta. Tällä tavoin Suomelle saatavat tulokset ovat verrattavissa Eurofoundin (2017) tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. Toiseksi verrataan nuorten ammatillista liikkuvuutta keski-ikäisten ammatilliseen liikkuvuuteen ja tarkastellaan, eroavatko liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät ikäryhmillä toisistaan. Empiiriset analyysit tehdään käyttäen multinomiaalisia logit -malleja. Saadut tulokset osoittavat, että ammatilliseen liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät ovat Suomessa pitkälti linjassa muiden Euroopan maiden tulosten kanssa. Sekä sukupuolen että kotitalouden pienten lasten negatiiviset työllisyysvaikutukset koskettavat kaikissa maissa naisia miehiä enemmän. Työllisyyden sisällä liikkuvuuden havaitaan Suomessa muiden Euroopan maiden tapaan vähenevän iän myötä. Koulutuksen vaikutus liikkuvuuteen on puolestaan vaihtelevampi Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. Sekä osa-aikatyön että määräaikaisen sopimuksen havaitaan lisäävän todennäköisyyttä työn menetykselle maasta riippumatta. Määräaikaisen sopimuksen osalta vaikutukset liikkuvuuden eri muotoihin ovat samansuuntaisia kaikissa maissa. Osa-aikatyö sen sijaan vähentää Suomessa alaspäin tapahtuvan ammatillisen liikkuvuuden todennäköisyyttä, kun vaikutus on muissa Euroopan maissa päinvastainen. Nuorilla ja keski-ikäisillä ei puolestaan havaita suuria eroavaisuuksia liikkuvuuteen vaikuttavissa tekijöissä. Etenkään työllisyyden sisällä liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät eivät näytä eroavan ikäryhmillä toisistaan. Eniten eroavaisuuksia ryhmien välillä havaitaan olevan eri ammateista ei-työllisyyteen tapahtuvaan liikkuvuuteen vaikuttavissa tekijöissä. Nuorten korkeampi ammatillinen liikkuvuus näyttää siten johtuvan itse iän kausaalisesta vaikutuksesta, kuten aihetta käsittelevät teoriat olettavat