Rikoksesta epäillyn itsekriminointisuojan toteutuminen esitutkinnassa ja sitä loukaten annetun esitutkintakertomuksen hyödyntämiskielto

Tässä pääosin lainopillisessa tutkielmassa tarkastelen rikoksesta epäillyn itsekriminointisuojan toteutumista esitutkinnassa ja sitä loukaten annetun esitutkintakertomuksen hyödyntämiskieltoa. Rikoksesta epäillyllä ei ole velvollisuutta myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämisessä. Loukkaamalla epäillyn itsekriminointisuojaa kuulusteluissa on mahdollista, että myöhemmässä rikosasian pääkäsittelyssä vastaajan kuulustelukertomus asetetaan hyödyntämiskieltoon. Tutkielmassani käsittelen aluksi itsekriminointisuojan historiaa sekä sen kehitystä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Lisäksi selvitän itsekriminointisuojan sisältöä ja ulottuvuutta rikosprosessissa. Esittelen itsekriminointisuojaa Suomen voimassaolevan lainsäädännön sekä oikeuskäytännön pohjalta. Rikoksesta epäillyn oikeus avustajaan on itsekriminointisuojaan läheisesti vaikuttava puolustautumisoikeus, jonka vuoksi tutkielmassani selvitän itsekriminointisuojan toteutumista myös tästä näkökulmasta. Lisäksi käsittelen lyhyesti pakkokeinoja, jotka liittyvät läheisesti esitutkintaan ja aiheuttavat itsekriminointisuojan kannalta erityiskysymyksiä suojan ulottuvuuden kannalta. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistuksen myötä lainsäädännössä on viimeinkin nimenomainen säännös todisteiden hyödyntämiskiellosta. Tutkielmassa käsittelen hyödyntämiskiellon käsitettä yleisesti sekä uutta OK 17:25:n säännöstä todisteiden hyödyntämiskiellosta ja hyödyntämiskiellon soveltumista itsekriminointisuojaa loukaten annettuun esitutkintakertomukseen. Tutkielman lopussa on erityiskysymys oikeushenkilön itsekriminointisuojasta, jota tarkastelen Suomen lainsäädännön, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen sekä kansainvälisen oikeuskirjallisuuden pohjalta