Oppimisen ja koulunkäynnin tuki kapulana koulun rattaissa — vai toisin päin? : tuen toteutumisen häiriöt, ristiriidat ja ratkaisuyritykset opettajien näkökulmasta

Opettajat ovat keskeisessä asemassa koulutusjärjestelmän reformien käytäntöön viejinä. Tavoiteltava muutos voi jäädä pinnalliseksi tai jäädä toteutumatta, elleivät opettajat sitoudu sen toteutukseen. Tämän vuoksi järjestelmänmuutoksen toteutumista tarkastellessa on hyödyllistä selvittää, millaisena se näyttäytyy opettajan työn kannalta. Vuodesta 2011 lähtien suomalaisissa peruskouluissa on ollut käytössä kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmä, jonka eräitä keskeisiä periaatteita ovat oppilaan varhainen tuen tarpeen tunnistaminen ja joustavat tuen järjestelyt. Tuen järjestelyjen muutos näkyy kouluissa muun muassa uusina yhteistyön, tuen suunnittelun ja seurannan muotoina. Muutokseen liittyvää julkista keskustelua on herättänyt etenkin tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittaminen yleisopetuksen luokkiin, jonka myötä myös luokan- ja aineenopettajien työnkuvaan sisältyy aikaisempaa enemmän tukitoimien toteuttamista. Valtakunnallisten selvitysten perusteella tuen toteutus näyttää vaihtelevan sekä paikkakunnittain että ammattiryhmien kesken. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kuvata erään kaupungin opettajien työhön ja työyhteisöön liittyviä piirteitä, jotka vaikeuttivat tuen toteutumista säännösten sanelemalla tavalla. Tutkimuksessa käytettiin sekundaariaineistoa, joka kerättiin alun perin osana erään kaupungin sivistystoimen henkilöstölle tehtyä sähköistä kyselyä. Vuosiluokkien 1-9 opettajien (N=850) vastauksia analysoitiin teoriaohjaavan tietokoneavusteisen sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria sekä kehittävä työntutkimus, joille perustuvien teoreettisten mallien perusteella tuloksia jäsenneltiin ja tulkittiin. Tulokset osoittivat, että opettajien kokemat tuen toteutumista estävät tekijät liittyivät vahvasti yhteisön ominaisuuksiin. Koulujen rakenteelliset tekijät ja toimintakulttuuri eivät olleet kehittyneet tasolle, joka tekisi mahdolliseksi uusien työtapojen käytön ja kehittämisen. Aikataulujen yhteensovittamisen ongelmat näyttäytyivät työn häiriöinä. Resurssien puute koettiin tuen toteutusta ja suunnittelua hidastavana tekijänä kaikilla työyhteisön osa-alueilla. Tuen toteutumista pyrittiin kehittämään tuen jakautumista tehostamalla ja uusien työtapojen käyttöönotolla. Sekä tuen toteuttamisen ongelmissa että ratkaisuyrityksissä havaittiin ammattiryhmien välisiä eroja.Teachers play a key role in putting education system reforms into practice. An attempted change may remain superficial or not happen at all unless the teachers commit to it. Therefore, when looking at the implementation of a reform, it is useful to determine how it appears from the point of view of the teacher's work. Since 2011, Finnish primary schools have implemented a three-tier support system which is based on key principles such as the early identification of students' need for support and flexible support arrangements. Changes in support arrangements are reflected in schools, for example, as new forms of collaboration, support planning and monitoring. The public debate surrounding the change has been triggered, in particular, by the inclusion of students in need of support in mainstream classes, which has led to an increase in implementation of support measures in class and subject teachers' jobs. According to national surveys, the implementation of support seems to vary between localities and between occupational groups. The purpose of this study was to describe a city's teachers' work and community characteristics which make it difficult to implement the support as dictated by the regulations. The study used secondary data, which was originally collected as part of an electronic questionnaire given to the staff of the city's Education and Learning Department. The answers of teachers in grades 1-9 (N = 850) were analyzed by means of theory-driven computer-assisted content analysis. The results were structured and interpreted using theoretical models based on the theoretical frameworks of cultural historical activity theory and developmental work research. The results showed that barriers to the implementation of support experienced by the teachers were strongly linked to community characteristics. The structural factors and operating culture of the schools were not developed to a level that would allow the use and development of new working methods. Problems with scheduling appeared as disturbances of work. Lack of resources was seen as a factor that reduced the speed with which the implementation and planning of support could be done in all areas of the work community. Efforts were made to improve the implementation of support by improving the distribution of support and introducing new ways of working. Differences between the occupational groups were observed both in the problems of implementing the support and in the attempts to solve those problems