Memorize the Dance in the Shadows? - Unriddling the Networked Dynamics of Planning Processes through Social Network Analysis

The importance of cities is increasing due to the rapidly growing share of population living in urban areas. The accelerating urbanization processes together with the challenges set by climate change, globalization, and societal differentiation, are highlighting the importance of planning and governance in guiding sustainable urban futures. Sustainable urban development requires the synergy of multiple knowledges, as well as organizational capability of learning over time. Current planning theoretical views suggest that planning is constructed in social processes, increasing the importance of understanding their relational structures. As complex systems, the multi-actor planning processes are typically dynamic in nature and often unsystematically documented, challenging the organizational learning processes. Consequently, planning research has acknowledged that the procedural dynamics and their potential effects over time are not adequately understood, partly challenged by the frequently occurring gap between planning practice and research. The aim of this research is to approach the complex interactions in planning processes by generating new understanding of their often invisible networked dynamics. Furthermore, a special focus for interpreting the dynamics is set on process memory development. The empirical study utilizes longitudinal time-series data from one four-year statutory strategic spatial planning process in one municipality in the Helsinki Capital Region, Finland. The data has been specifically collected and processed to be analyzed through social network analysis (SNA) for studying the dynamics of the actors' connections through meetings. The SNA findings are validated through a series of individual interviews with participants of the specific process. In addition, focus group interviews with strategic spatial planning professionals are utilized for testing the applicability and relevance of the findings for process development purposes in planning practice. The findings open up the multidimensionality of the actual social complexities, visualizing and quantifying the often invisible networked dynamics in a strategic spatial planning process. Based on the findings, SNA opens up new ways for conceptualizing planning through visual-analytical methods and actor-relational criteria, generating new understanding of the diverse groups of actors and knowledges involved in shaping urban futures. Moreover, the findings suggest that a combination of qualitative and visual-analytical SNA methods can improve the understanding the causes, consequences and implications of various networked process structures which were previously difficult to identify. In conclusion, unveiling the networked dynamics in planning research is a promising direction for further understanding of planning practice.Kaupunkiseutujen merkitys kestävän tulevaisuuden kannalta kasvaa jatkuvasti, kun yhä suurempi osa maapallon väestöstä asuu kaupunkiseuduilla. Voimakkaan kaupungistumisprosessin, ilmastonmuutoksen, globalisaation ja eriarvoistumisen myötä suunnitteluprosessien merkitys kestäviin ratkaisuihin pyrkimisessä korostuu. Kestävä kaupunkikehitys vaatii suunnitteluorganisaatioilta monipuolisen tietopääoman hyödyntämistä sekä kykyä jatkuvaan oppimiseen. Nykyisen suunnitteluteoreettisen näkemyksen mukaan suunnittelu rakentuu sosiaalisissa prosesseissa erilaisten toimijoiden kesken korostaen vuorovaikutuksen merkitystä sekä tarvetta prosessirakenteiden ymmärtämiseen. Monitoimijaiset suunnitteluprosessit ovat dynaamisia ja usein epäsystemaattisesti dokumentoituja haastaen prosessiymmärryksen ja suunnitteluorganisaatioiden oppimisprosessit. Suunnittelututkimuksessa onkin tunnistettu tarve ymmärtää paremmin suunnitteluprosessien prosessirakenteiden vaikutuksia, edellyttäen tiiviimpää vuoropuhelua suunnittelututkimuksen ja -käytännön välillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella strategiseen maankäytön suunnitteluun liittyvää asiantuntijavuorovaikutusta ja kehittää ymmärrystä suunnitteluprosessien usein vaikeasti havaittavasta verkostodynamiikasta. Verkostodynamiikan vaikutuksiin paneudutaan suunnittelun prosessimuistin käsitteen avulla. Empiirisessä tutkimuksessa hyödynnetään aikasarjadataa nelivuotisesta strategisen maankäytön suunnittelun prosessista Helsingin pääkaupunkiseudulta. Tutkimusaineisto on kerätty ja käsitelty analysoitavaksi sosiaalisen verkostoanalyysin (SNA) menetelmillä. SNA-analyysin tulokset validoidaan yksilöhaastatteluilla analysoituun suunnitteluprosessiin osallistuneiden henkilöiden kanssa. Lisäksi tulosten merkitystä käytännön suunnittelutyön kannalta testataan ryhmähaastatteluissa strategisen maankäytön suunnittelun ammattilaisten kanssa. Tutkimuksen tulokset avaavat asiantuntijavuorovaikutuksen kompleksisuutta visualisoiden ja kvantifioiden suunnittelun usein vaikeasti havaittavaa verkostodynamiikkaa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että SNA tarjoaa uusia mahdollisuuksia suunnitteluprosessien ymmärtämiseen visuaalis-analyyttisen menetelmien avulla. Tulokset auttavat ymmärtämään suunnitteluprosesseihin liittyviä moninaisia toimijaryhmiä, jotka ovat mukana määrittelemässä kaupunkiseutujen tulevaisuutta. Tutkimustulosten perusteella laadullisten ja visuaalis-analyyttisten menetelmien yhdistelmällä voidaan avata uusia näkökulmia erilaisten verkostorakenteiden syihin, seurauksiin ja merkityksiin.