Elinkaarijohtamisen tutkiminen kaupunkikehityksessä – hyödyntämättömän arvon tunnistaminen elinkaaren huomioivan lähestymistavan avulla

Sustainable urban development presents a great opportunity to mitigate climate change as urban areas are responsible for the majority of energy consumption and environmental impacts. In combination with our growing cities and urbanization, our current urban development practices are questioned in terms of a sustainable outcome from a life cycle perspective. Obtaining a long-term perspective is essential in urban development, however the urban development process is perceived as fragmented resulting in an unsustainable life cycle outcome. The purpose of this study is to examine how life cycle management is perceived in urban development and is there added value created through a life cycle approach. A qualitative research approach is utilized through case study research. Data is collected in form of interviews, questionnaires, participant observations and life cycle assessment modelling as both qualitative and quantitative data are combined to enhance understanding of the phenomenon. This dissertation argues that a life cycle approach is overlooked and that there is a lack of life cycle responsibility in urban development. This study identified that there is added value to be created through a life cycle management approach in terms of sustainability. However, value creation is challenging due to unsuccessful alignment of business models, interest conflicts between public and private actors and lack of common targets. Since life cycle management in urban development has not yet been examined comprehensively in the academic literature, this dissertation presents novel empirical findings to the field of urban development. Pragmatic contribution for the industry is recognizing the sustainable value creation potential through a life cycle management approach. Kestävä kaupunkikehittäminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vaikuttaa ilmastonmuutokseen, sillä kaupunkialueet ovat vastuussa suurimmasta osasta energian kulutuksesta ja ympäristövaikutuksista. Kestävän kaupunkikehityksen haasteet yhdistettynä voimistuvaan kaupungistumiseen kyseenalaistavat nykyiset kaupunkikehityksen käytännöt elinkaarinäkökulmasta. Pitkän aikavälin näkökulma on hyvin olennainen kaupunkikehityksessä. Kaupunkikehitysprosessi koetaan kuitenkin rikkonaiseksi, mikä puolestaan johtaa elinkaarinäkökulmasta kestämättömään kaupunkirakenteeseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten elinkaarijohtaminen ymmärretään kaupunkikehityksessä sekä voidaanko lisäarvoa luoda elinkaaren huomioivalla lähestymistavalla. Laadullista tutkimusotetta hyödynnetään tapaustutkimusten kautta. Empiirinen aineisto on kerätty haastatteluiden, kyselyiden, osallistuvan havainnoinnin ja elinkaarimallintamisen muodossa. Laadullista ja määrällistä aineistoa yhdistämällä lisätään ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimus esittää, että elinkaarinäkökulmaa ei ole huomioitu riittävästi ja että alan toimijat eivät kanna elinkaarivastuuta kaupunkikehityksessä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että lisäarvoa on mahdollista luoda kestävän kehityksen puitteissa kaupunkikehityksessä elinkaaren huomioivalla lähestymistavalla. Kuitenkin lisäarvon luominen on haastavaa, sillä liiketoimintamalleja ei ole linjattu tukemaan elinkaarinäkökulmaa, julkisten ja yksityisten sektoreiden välillä on eturistiriitaa ja yhteisten projektitavoitteiden asettaminen on vähäistä. Elinkaarijohtamista kaupunkikehityksessä ei ole toistaiseksi tutkittu kattavasti akateemisessa kirjallisuudessa ja siten tämä väitöskirja esittää uusia empiirisiä havaintoja kaupunkikehityksen alalle. Käytännön hyöty rakennetun ympäristön toimijoille on tutkimuksessa tunnistettu olevan kestävän kehityksen arvonluontipotentiaali, joka on mahdollista saavuttaa elinkaarijohtamisen lähestymistavan myötä