Kiinteistöjärjestelmän käsitemallit kiinteistöön kohdistuvien oikeuksien rekisteröimisen tukena Suomessa

During the past ten years in the field of surveying and land management there has been increasing awareness of the importance of registration of property rights and exchange of cadastral data between nations. The need for information exchange has generated the need for standardized terminology and systems. In this research, focus has been laid on ISO standard approved in 2012, the Land Administration Domain Model and its possible future legal extension, the Legal Cadastral Domain Model. The study explores the real property rights in the Finnish cadastral system. It also shows how the registration of property rights has been handled in different times. The international models, namely the Land Administration Domain Model and the Legal Cadastral Domain Model, are studied, along with their suitability for the Finnish system, and a proposal for registration of property rights in Finland is made. In this research, the Finnish cadastral system is modelled by using object-oriented modelling. In order to create a basis for international knowledge exchange, the Finnish system is compared with the Land Administration Domain Model and the Legal Cadastral Domain Model. The model for Finland is generated from the administrative element of Land Administration Domain Model, as it this is the part of the model that is the most affected by Legal Cadastral Domain Model. Finnish property rights are divided into private and public rights according to the categories in Legal Cadastral Domain Model and each right is individually introduced. Property to property right, person to property right, common, latent right and monetary liability as well as public advantages and public restrictions are presented. In conclusion, this study shows that there is a need to simplify the system of property rights in Finland and also to deconstruct the concept of real property as it is defined in the legislation. These actions will help to implement the Land Administration Domain Model in Finland in the future.Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kiinteistötekniikan alalla herännyt kasvava kiinnostus kiinteistöön kohdistuvien oikeuksien rekisteröinnin tärkeyteen sekä kiinteistöihin liittyvän tiedon vaihdantaan kansainvälisellä tasolla.Tämä tiedonvaihdannan kansainvälistymisen tarve on puolestaan luonut tarpeen yhtenäistää hyvin hajanaisia ja usein kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia järjestelmiä ja käsitemalleja. Tässä tutkimuksessa keskitytään kysymyksiin, minkälaisia kiinteistöön kohdistuvia oikeuksia suomalaisessa kiinteistöjärejstelmässä on ja kuinka kiinteistöön kohdistuvia oikeuksia on käsitelty ja rekisteröity eri aikakausina. Näitä kysymyksiä tutkimuksessa tarkastellaan käyttäen viitekehyksenä vuonna 2012 hyväksyttyä ISO-standardia, maanhallinnan käsitemallia (ISO 19152) ja sen tulevaisuudessa toteutettavaa juridista laajennusosaa, kiinteistöjärjestelmän käsitemallia. Samalla tutkimuksessa selvitetään, kuinka nämä kansainväliset käsitemallit soveltuvat kuvaamaan suomalaista katasterijärjestelmää. Tutkimuksessa suomalainen katasterijärjestelmä on mallinnettu object-oriented-modeling -mallinnuskieltä käyttäen. Kiinteistöön kohdistuvat oikeudet on tällöin jaettu yksityisiin ja julkisiin oikeuksiin kiinteistöjärjestelmän käsitemallin luokitusta käyttäen. Luokat ovat kiinteistö-kiinteistöoikeus, yhteinen, henkilö-kiinteistöoikeus, piilevä oikeus, rahallinen vastuu sekä julkisen oikeuden luoma etuus ja julkisen oikeuden luoma rajoite. Tämän jälkeen suomalaista järjestelmämallia on verrattu maanhallinnan ja kiinteistöjärjestelmän käsitemalleihin, erityisesti maanhallinnan käsitemallin hallinnollisista asioista koostuvaan tietopakettiin, sillä mallin juridinen laajennus tulee vaikuttamaan eniten siihen osaan mallia. Lopputuloksena tutkimus osoittaa, että maanhallinnan käsitemallin käyttöönottaminen Suomessa helpottuu, mikäli kiinteistöön kohdistuvien oikeuksien lukuisia eri lajeja pystytyään vähentämään ja mikäli suomalainen kiinteistön käsite puretaan osiin niin, että eräitä kiinteistöön kohdistuvia oikeuksia ei enää lueta kuuluvaksi kiinteistön ulottuvuuteen