Naisen kokemus itsestään huonona äitinä

Tutkimus käsittelee naisten omia huono äiti kokemuksia. Tutkimuksen viitekehyksenä on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen näkökulma. Tutkimuksessa huomioidaan miten erilaiset ulkopuolelta tulevat odotukset vaikuttavat naisten kokemuksiin. Tarkastelun kohteena on myös äitiyteen liitetyt myytit, jotka osaltaan vaikuttavat äitien kokemuksiin sekä tapaan määrittää äitiyttä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on feministinen tutkimus, joka mahdollistaa äitien kokemuksen tarkastelemisen. Feministinen tutkimus antaa tutkimukselle näkökulman sekä keskeiset käsitteet. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa aineisto on kolmesta eri lähteestä kerätty kokonaisuus. Aineistona on neljä avointa haastattelua, kuusi Me Naiset -lehdessä ollutta äitien haastattelua sekä kymmenen äitien nettikirjoitusta. Aineiston äidit ovat pienten lasten äitejä. Aineisto on analysoitu laadullisen tutkimuksen menetelmiä apuna käyttäen, teemoittelemalla sekä tyypittelemällä. Tutkimustulosten mukaan äidit kokevat huono äiti kokemuksia, jotka aiheuttavat syyllisyyden tunteita. Naisten kokemukset äitiydestä ovat henkilökohtaisia. Äitiyteen liittyy myös erilaisia tunteita kuten rakkautta ja iloa, mutta myös negatiivisia, jopa yllättäviä tunteita, kuten syyllisyyttä. Huono äiti kokemusten taustalta on löydettävissä kulttuurisia myyttejä, jotka vaikuttavat äitien tapaan toimia. Myytit ylläpitävät kuvaa hyvästä ja huonosta äidistä. Äidit jakautuvat huono äiti kokemusten perusteella viiteen eri huono äiti tyyppiin, jotka ovat: suuttuva, itsehillinnän menettävä äiti, joka huutaa lapselleen tai satuttaa lasta fyysisesti, lapselleen pettymyksen tai surun tuottava äiti, menevä, ei riittävästi lapselleen aikaa antava äiti, virikkeitä liian vähän lapselleen antava äiti ja äiti, joka ei huolehdi arjen rutiineista