Kivulias elämä : kroonisen kivun aiheuttama sosiaalinen haitta

Sosiaalityöntekijänä olen usein joutunut miettimään kiputilan aiheuttaman sosiaalisen haitan kuvaamista ja huomannut käsitteen ”sosiaalinen haitta” määrittelyn vaikeuden. Tämän takia valitsin aiheeksi käsitteen sisällöllisen pohdinnan. Tutkimuksen tavoitteena oli jäsentää kroonisesta neuropaattisesta eli pysyvästä hermovauriokivusta aiheutunutta sosiaalista haittaa Tämä kvantitatiivinen opinnäytetyö on kokonaistutkimus, jossa perusjoukon muodostivat vuosina 2003–2004 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) kipupoliklinikalla käyneet potilaat, joiden yhtenä diagnoosina oli krooninen neuropaattinen kiputila. Heitä löytyi 206 eri henkilöä. Postikyselynä lähetettyyn kyselylomakkeeseen tuli vastauksia 153, joten vastausprosentti oli 74,3 %. Tutkimusaineiston pohjalta hain vastausta siihen, minkälaisia seurauksia krooninen hermovauriokipu aiheutti sosiaalisesti merkittävillä elämänalueilla ja mikä merkitys tapahtuneilla muutoksilla oli arjessa selviytymiseen. Tulosten perusteella laadin määritelmän termille ”sosiaalinen haitta”. Tutkimuskysymykset liittyivät elinolosuhteisiin, ihmissuhteisiin, sosiaaliturvaan ja kivun hallintaan liittyvään tiedon saantiin sekä saadun tiedon merkitykseen. Lisäksi oli kaksi avointa kysymystä, joissa tiedustelin vastaajien määritelmää heille aiheutuneesta sosiaalisesta haitasta. Vastausten mukaan kroonisesta hermovauriokivusta aiheutuneita sosiaalisia haittoja ovat sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen, taloudelliset ongelmat, kipu, väsymys sekä ongelmat päivittäisissä toiminnoissa. Pysyväksi sosiaaliseksi haitaksi jokin edellä mainituista oli jäänyt suurimmalle osalle (88 %) vastaajista. Tutkimusaineiston perusteella pohdin syntynyttä sosiaalista haittaa sopeutumisen näkökulmasta. Lopulta päädyin määrittelemään kroonisesta hermovauriokivusta aiheutuneen sosiaalisen haitan kiputilan aiheuttamien esteiden ja ongelmien kokonaisuudeksi, joka vaikeuttaa tai estää sopeutumasta kiputilaan ja sen aiheuttamiin elämän muutoksiin