Markkinointiyhteistyösuhteet ja seutukunnallisen matkailumarkkinointiyhteistyön mahdollisuudet Itä-Lapissa

Matkailualalla yhteistyö nähdään tärkeänä, jopa välttämättömänä. Yhteistyöhön ajaa yhä kiristyvä kilpailu globalisoituneilla markkinoilla. Varsinkin syrjäisemmillä seuduilla oleville pienille ja keskisuurille yrityksille yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden kilpailuedun saavuttamiseen yhdistämällä resurssit. Erityisesti markkinointiyhteistyö tarjoaa pienille yrityksille paljon mahdollisuuksia, ja se on myös matkakohteen menestymisen kannalta tärkeää. Matkailupalveluja tuottavien yritysten tulisi tehdä alueella yhteistyötä, sillä yhteistyöllä luodaan haluttu vetovoima matkakohteelle. Tutkimukseni käsittelee Itä-Lapissa matkailun toimialoilla toimivien, matkailupalveluja tuottavien yritysten tekemää markkinointiyhteistyötä. Tarkoituksenani on analysoida matkailuyrittäjien markkinointiyhteistyösuhteita ja selvittää matkailuyritysten johdon asenteita ja näkemyksiä seutukuntatason markkinointiyhteistyötä kohtaan. Tärkeässä osassa tutkimuksessani ovat lisäksi matkailun paikallisorganisaatioiden työntekijöiden näkemykset seutukunnallisesta markkinointiyhteistyöstä, sen tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista. Jotta markkinointiyhteistyötä voidaan kehittää edelleen, tulee tietää mitkä tekijät edistävät ja/tai estävät jo alkanutta yhteistyötä sekä yhteistyön syntymistä. Tutkimuksen empiirinen osa muodostuu matkailuyrittäjille sähköpostitse ja postitse lähetetystä kyselystä, kahdeksasta yrittäjähaastattelusta sekä viidestä paikallisorganisaatioedustajan haastatteluista. Kyselyaineiston analyysi perustuu frekvenssijakaumiin, keskiarvoihin, ristiintaulukointiin sekä t-testeihin. Haastattelut litteroitiin, koodattiin ja teemoitettiin. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Itä-Lapin kuntayhtymälle ja se on osa Itä-Lappi – Hyvän elämän seutukunta – ohjelmaa, jonka tarkoituksena on vauhdittaa maaseutualueiden kehitystä. Tutkimustulosten mukaan yrittäjien näkevät seutukunnallisen markkinointiyhteistyön ja alueen yhtenäisen imagon rakentamisen tarpeellisena, mutta haasteellisena nähdään yhteisen konsensuksen löytyminen kaikkien toimijoiden kesken, sekä toimijoiden sitouttaminen mahdolliseen yhteiseen strategiaan. Yrityksille raha ja aika ovat suurimpia yhteistyön esteitä