Tilintarkastuspalkkioiden yhteys tuloksentasaamiseen suomalaisella aineistolla

Tilintarkastustoiminta on kehittynyt niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Kehityksen seurauksena tilintarkastajat tarvitsevat kehittyneemmän viitekehyksen palvelunsa hinnoittelulle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tilintarkastajalle maksetun tilintarkastuspalkkion ja asiakasyrityksen näyttämän tuloksen välistä yhteyttä. Simunicin (1980) määrittämän mallin mukaan tilintarkastuspalkkio muodostuu tilintarkastuspalvelun yksikköhinnan ja tilintarkastajan tilintarkastukseen käyttämän työn määrän tulosta sekä riskilisästä. Tuloksen tasaaminen voi aiheuttaa tilintarkastajalle lisätyötä, jotta hän pystyy arvioimaan onko tilinpäätös laadittu säännösten mukaisesti. Tutkimuksen hypoteesina tuloksentasaamisella oletetaan olevan tilintarkastuspalkkiota kasvattava vaikutus. Tutkimusmenetelmänä on perinteinen regressioanalyysi. Regressiomalliin muuttujat valittiin aiempien tutkimusten perusteella ja lisäksi malliin otettiin mukaan tuloksentasaamista kuvaava muuttuja. Tuloksentasaamisen mallina käytettiin mallia Albrectin ja Richardsonin (1990) tutkimuksesta, jossa yritykset jaetaan tulostaan tasaaviin ja tulostaan tasaamattomiin yrityksiin kertoimen perusteella, joka saadaan vertaamalla tuloksen vaihtelevuutta myynnin vaihtelevuuteen. Tutkimuksen havaintoaineisto on suomalaisten pörssiyritysten tilinpäätöstiedoista aikaväliltä 2005–2009. Tuloksentasaamisen tutkimista varten aineistoa on vuosilta 2003–2009. Tutkimuksen hypoteesi ei saa tukea tutkimustuloksista. Tuloksentasaaminen ei vaikuta tilintarkastajan työmäärään ainakaan niin, että tilintarkastaja huomioisi tämän palkkiossaan. Tutkimustulokset osoittavat aiempien tutkimusten tapaan asiakasyrityksen koon olevan vahvin yksittäinen tilintarkastuspalkkion suuruuteen vaikuttava tekijä. Lisäksi aiempia tutkimuksia vastaavasti tutkimustulokset osoittavat asiakasyrityksen kompleksisuuden ja vaativien tase-erien olevan merkitseviä tekijöitä tilintarkastuspalkkioiden määräytymisessä