Vallankäyttöä vai strategista politikointia? Öljyn ja maakaasun merkitys Venäjän ulkopolitiikassa

Pro gradu -tutkielmani käsittelee öljyn ja maakaasun merkitystä Venäjän ulkopolitiikassa. Olen tutkinut miten öljy ja maakaasu määrittävät Venäjän ulkopolitiikkaa ja sen tavoitteita,miten globaalitalous vaikuttaa öljyn ja maakaasun politisoitumiseen ja miten öljyn ja maakaasun on tulkittu vaikuttavan Venäjän ulkopolitiikkaan. Venäjän on tulkittu käyttäneen energiaa poliittisena vallankäytön välineenä useissa naapurivaltioidensa kanssa käymissään kiistoissa. Tämän toiminnan taustalla on nähty olevan maan pyrkimyksen palata globaaliksi suurvallaksi. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii uusrealismin,energiaturvallisuuden ja geopolitiikan teknologia- ja resurssimallien keskinäiselle vuorovaikutukselle.Työn punaisena lankana Venäjän harjoittama politiikka Euraasian reuna-alueilla,jotka kuuluvat sekä öljyn ja kaasun tuotantoalueisiin että niiden siirron kannalta strategisiin kauttakulkualueisiin. Valtiot perustelevat osallistumistaan energiapolitiikan ohjaamiseen ja kontrollointiin laaja-alaisen energiaturvallisuuden käsitteellä. Tutkielmani metodina on hermeneuttinen kehä,jota käytän väljänä tutkielman tekoa ohjaavana menetelmänä korostaen tekstien ja puheiden funktionalisuutta sekä sosiaalista ja materiaalista todellisuutta rakentavaa luonnetta.Aineisto koostuu pääosin Venäjän ulko- ja energiapolitiikkaa käsittelevistä strategioista sekä Vladimir Putinin ja Dimitri Medvedevin energiaa käsittelevistä puheista vuosilta 2000 - 2011. Tutkielmassa tarkasteltiin Venäjän energia- ja ulkopolitiikan välistä suhdetta arktisella alueella, Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella sekä Itä-Aasian ja Tyynenmerenalueilla. Tutkielmassa havaittiin että, tutkituilla alueilla Venäjän energiapolitiikka on ollut dynaamista. Muutoksen nopeuteen ja suuntaan vaikuttaa öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys