Arvonlisäverolain palvelukauppasäädösmuutosten voimaantulon vaikutus Suomen veroviranomaisten kansainväliseen tietojenvaihtoon

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, muuttuiko ja miten arvonlisäverolain palvelukauppasäädösmuutosten voimaantulosta johtuen verohallinnossa tapahtuva kansainvälinen tietojenvaihto saapuvien ja lähtevien virka-apukyselyjen ja vertailutietojen osalta. Lisäksi tavoitteena on selvittää vaikutukset kansainvälisen tietojenvaihdon asiasisältöön sekä toimiala- ja maajakaumaan saapuvien ja lähtevien virka-apukyselyjen ja vertailutietojen osalta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty logistista regressioanalyysia. Tutkimukseen on muodostettu regressiomalli, jonka avulla selvitetään, miten palvelukauppasäädösmuutos vaikutti Verohallinnon kansainvälisen tietojenvaihtoon. Tutkimuksen empiirinen tutkimusaineisto muodostuu vuosina 2009 – 2011 saapuneista ja lähteneistä virka-apukyselyistä ja vertailutiedoista koko Suomen osalta. Aineisto käsittää 1 213 tapausta. Ensimmäisessä hypoteesissa oletettiin palvelukaupasta tehtävän tietojenvaihdon todennäköisyyden lisääntymistä palvelukauppasäädösmuutosten jälkeen. Toisessa hypoteesissa oletettiin, että palvelukauppasäädösmuutosten jälkeen lähellä Suomea sijaitsevien EUmaiden kanssa tietojenvaihdon todennäköisyys on lisääntynyt. Kolmannessa hypoteesissa oletettiin, että lakimuutoksen jälkeen ongelmallisten palvelutoimialojen tiedonvaihdon todennäköisyys on kasvanut. Logistisen regressioanalyysin tuloksena havaittiin, että empiirinen aineisto ei tukenut tutkimuksessa esitettyjä hypoteeseja. Palvelukauppasäädösmuutoksen vaikutus ei näkynyt palvelukaupasta tehtävän tiedonvaihdon lisääntymisenä eikä ongelmallisten palvelutoimialoja koskevien tietojenvaihdon lisääntymisenä. Lähellä Suomea sijaitsevien EU-maiden kanssa tietojenvaihto lisääntyi, mutta ei merkittävästi. Syynä tähän on todennäköisesti se, että tietojenvaihto, joka oli tehty tai saapunut lakimuutoksen jälkeen, kohdistui todennäköisesti vielä lakimuutosta edeltävään aikaan