Puustin pellolta Linnanmaalle : asiakaslähtöisyyden merkitys organisaatiomuutoksen legitimoijana

Tutkimuksessa tarkastellaan organisaation muutosta yliopistokontekstissa. Suomalaisessa yliopistokentässä on 2000-luvulla koettu useita hallinnollisia muutoksia. Viimeisimpänä muutoksena astui vuoden 2010 alusta voimaan uusi yliopistolaki ja siihen liittyvä yliopistouudistus. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella yliopistouudistusta sekä suomalaiseen korkeakoulupolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä. Toisaalta tutkimuksessa tarkasteltiin, miten yliopistolakiuudistus on vaikuttanut niiden toimintaan ja organisoitumiseen. Esimerkkinä organisaatiomuutoksesta on Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkauttaminen ja yhdistäminen Oulun opettajankoulutusyksikköön. Tutkimusote on kvantitatiivinen. Empiirisessä osassa tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia opiskelijoille lähetetyllä kyselylomakkeella. Muutos herättää aina kysymyksiä siitä, mitä minulle tapahtuu, miten tästä eteenpäin ja millainen merkitys muutoksella on omaan asemaan tai toimintaan. Muutosta ei myös hyväksytä usein helposti ja siihen sopeutuminen vie oman aikansa. Hyväksyttävyys eli legitimiteetti käsitetään myöntymisestä tai suostumisesta jonkin toimijan harjoittamaan vallankäyttöön. Ensimmäinen tutkimuskysymys haki siten vastausta ”Kuinka hyväksyttävänä opiskelijat näkevät opettajankoulutusyksikköjen yhdistämisen?” Tämän tutkimuksen valossa opiskelijat suhtautuivat päätökseen hyvin kielteisesti. Oulun yliopiston päätös yhdistää opettajankoulutukset ja lakkauttaa Kajaanin opettajankoulutusyksikkö ei saanut legitimiteettiä opiskelijoiden keskuudessa. Asiakaslähtöinen toiminta tavoittelee tilannetta, jossa asiakas on tyytyväinen saamaansa palveluun. Yksikköjen yhdistämistä asiakaslähtöisen toiminnan näkökulmasta tarkasteltiin tutkimuksen toisen pääkysymyksen ”Toteutuuko asiakaslähtöisyys opettajankoulutusyksikköjen yhdistämisessä ja lisääntyykö sen myötä muutoksen legitimiteetti?” avulla. Tutkimus osoittaa, että asiakaslähtöisyys toteutuu opettajankoulutusyksikköjen yhdistämisvaiheessa ja opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä siirtymävaiheen käytännön järjestelyihin ja palveluihin muilta, paitsi annetun tiedotuksen suhteen. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, lisääntyykö muutoksen legitimiteetti asiakaslähtöisen toiminnan myötä. Asiakaslähtöisellä toiminnalla ei ollut yhteyttä legitimiteetin lisääntymiseen, koska opiskelijoiden asennoituminen lakkautuspäätökseen oli selkeästi kielteinen. Varsin selvää on, että asiakaslähtöisellä toiminnalla ei ole saavutettu lakkautuspäätöksen legitimiteettiä opiskelijoiden keskuudessa, eivätkä opiskelijat ole muutosprosessin edetessä hyväksyneet koulutuksien yhdistämistä eivätkä näe, että se oli oikea ratkaisu Kainuun, Kajaanin kampuksen yhteisön, oman vuosikurssin, laitoksen historian ja perinteiden näkökulmasta