Työnantajavelvoitteet vuokratyössä

Tutkielman tavoitteena on selvittää Suomessa tehtävän vuokratyön osalta, mitkä työnantajavelvoitteet kuuluvat käyttäjäyritykselle ja mitkä velvoitteet kuuluvat vuokrausyritykselle. Tutkimusmetodi on pääosin oikeusdogmaattinen, vaikka Ruotsin lainsäädännöstä ja vuokratyöhön soveltuvasta työehtosopimuksesta esitetäänkin selvitystä. Jälkimmäinen on ollut tarpeen johtopäätösten tekemiseksi. Tutkielman ydin muodostuu työsopimuslain 1:7 §:stä. Se toimii lähtökohtana vuokrausyritykselle jäävien velvoitteiden ja käyttäjäyritykselle siirtyvien velvoitteiden tarkastelussa. Lisäksi työssä on käsitelty vuokratyötä koskevia erityissäännöksiä. Tutkielmassa on eritelty lyhyet ja pitkät vuokratyösuhteet. Säännösten soveltaminen ja työnantajavelvoitteiden kuuluminen tietylle osapuolelle riippuu useasti siitä, kuinka pitkästä toimeksiannosta on kyse. Käyttäjäyritys ja vuokrausyritys voivat sopia erilaisista käytännön järjestelyistä myös toimeksiantosopimuksessa. Tutkielman johtopäätöksissä on esitetty tarkennuksia ja parannuksia nykyisen lainsäädännön sisältöön. Esimerkiksi vuosilomalakia tulisi täsmentää siten, että voimassa olevissa vuokratyösuhteissa ei olisi sallittua korvata varsinaista lomaa rahallisesti. Työterveyshuoltolakiin esitetään parannuksia yhteistoiminnan tehostamiseksi. Käyttäjäyrityksen tulisi osallistua vuokrausyrityksen työterveyshuollon järjestämiseen tiiviimmin. Työsopimuslakia tulisi täsmentää vuokratyöntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun osalta. Myös lakia alemman tasoisten säännösten soveltuminen toimeksiannon aikana pitäisi kirjata lakiin, jotta käyttäjäyrityksen asema olisi selkeämpi. Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi laatia toimeksiantosopimuksia koskevat suositusluonteiset vähimmäisehdot, joiden avulla voitaisiin välttää vuokratyön käytännön järjestelyihin liittyviä epäselvyyksiä. Lisäksi työsopimuslakia tulisi selkeyttää siltä osin, kuka vastaa työnantajavelvoitteiden laiminlyönnistä vuokratyössä. Nykyisellään vastuu lienee kaikilta osin vuokrausyrityksellä. Yhtenä ratkaisuna tähän voisi olla Ruotsissa käytössä oleva järjestelmä, jonka mukaan työntekijä voi tietyissä tilanteissa ajaa kannetta suoraan käyttäjäyritystä vastaan. Epäasiallisilla perusteilla tehtyjen määräaikaisten työsopimusten käyttöä voitaisiin rajoittaa esimerkiksi Ruotsissa käytössä olevalla takuupalkkajärjestelmällä, mutta sen käyttöönotto voi hidastaa vuokratyömarkkinoiden kehitystä. Tällä saattaa kuitenkin olla haitallisia vaikutuksia erityisesti nuorten henkilöiden työllistymiseen