Oikeustaloustieteellinen arvio pörssiyhtiön omien osakkeiden hankinnan vaikutuksista osakkeenomistajien asemaan

Suomalainen pörssiyhtiö voi ostaa markkinoilta kymmenyksen liikkeelle lasketuista osakkeistaan. Liiketaloudellisesti omien osakkeiden hankinta on monella tapaa perusteltua. Toisaalta, osa rahoitusteoriassa esiintuoduista motiiveista hyödyttää vain johtoa tai kontrollia käyttäviä omistajia. Liiketaloudellisten oikeutusten lisäksi omien osakkeiden hankintaan liittyy myös tehokkuustappioita. Transaktiokustannukset vaikeuttavat sekä väärinkäytöstilanteiden ennaltaehkäisyä että jälkikäteiseen väärinkäytöstilanteisiin puuttumista. Lainsäätäjän kanta vaikuttaisi olevan, että yhtiöiden pitäisi pystyä ottamaan liiketoiminnallisia riskejä aiempaa joustavammin. Ongelmana on, että samalla vähemmistön asema vääjäämättä heikkenee. Vähemmistön oikeudet eivät ulotu liiketaloudelliseen päätöksentekoon, vaan heidän tulee hyväksyä kontrolloivien tahojen ottamat riskit. Kun väärinkäytösmahdollisuus on olemassa, huonommin informoitu vähemmistöosakkeenomistaja joutuu hyväksymään sekä väärinkäyttömahdollisuuteen liittyvät riskit että liiketoimintaan kuuluvan hyväksyttävän riskinoton, kun hän sijoittaa pörssiyhtiön osakkeeseen. Epäsymmetrinen tiedon jakautuminen on arvopaperimarkkinoiden kannalta merkittävä ongelma. Hajauttaminen ja osakkeiden myynti markkinoille ovat vähemmistöosakkeenomistajan käytössä olevia riskinhallintakeinoja. Tutkimusten mukaan, osakkeenomistajat haluavat saada omistamistaan yhtiöistä palautuksina kassavirtaa. Useimpien osakesäästäjien kannalta, osingonjako on läpinäkyvyydessään parempi varallisuudenjakomuoto. Siihen ei sisälly väärinkäyttömahdollisuutta, minkä johdosta siihen ei myöskään sisälly samoja transaktiokuluja, kuin omien osakkeiden hankintaan. Omien osakkeiden hankinnan mahdollistamisen vaikuttavina syinä ovat olleet kansainvälinen kilpailu yhtiöoikeudellisen sääntelyn saralla ja siitä seurannut konvergenssi sekä tarve antaa yhtiöille laajemmat toimintavapaudet. Vaikuttaisi siltä, kuin lainsäätäjä näkisi toimivat markkinat, eli käytännössä exit-oikeuden, riittävänä oikeussuojakeinona. Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate ei suojaa heikommassa asemassa olevia osakkeenomistajia, jos määräysvaltaa käyttävät päättävät hankkia omia osakkeita väärin perustein