Leevi ihmemaassa: miesluokanopettajaopiskelijoiden ryhmäkeskustelussa rakentunut sukupuolittunut alkuopettajuus

Alkuopetuksessa työskentelevistä ja opettajankoulutuksessa siihen erikoistuvista opiskelijoista suurin osa on naisia. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia alkuopetusta koskevia merkityksiä Lapin yliopiston miesluokanopettajaopiskelijoiden keskusteluissa rakentuu ja millaista sukupuolittunutta alkuopettajuutta he puheessaan tuottavat. Tutkielmamme sijoittuu kasvatussosiologian ja sukupuolentutkimuksen, erityisesti kriittisen miestutkimuksen kentille. Tutkimusote on laadullinen, joka näkyy niin aineistonkeruussa kuin analysointitavassa. Viiden miesluokanopettajaopiskelijan ryhmäkeskustelulla kerätty aineisto analysoitiin teemoittelun ja lähiluvun keinoin. Tulkitsemme aineistoa neljän teeman kautta. Ensimmäisessä teemassa käsittelemme suomalaisten työmarkkinoiden vahvaa sukupuolen mukaista segregoitumista ja sen näkymistä opetusalalla. Miesopiskelijat tiedostavat kouluyhteisössä olevan eri tehtäviä naisille ja miehille: miehiä tarvitaan kurinpitoa, auktoriteettia ja teknisiä taitoja vaativien tilanteiden hoidossa. Toiseksi tulkitsemme miesopiskelijoiden alkuopetukselle ja alkuopettajuudelle antamia merkityksiä. Alkuopettajuuden nähtiin vaativan jatkuvaa läsnäoloa ja olevan työlästä niin oppituntien kuin oppituntien ulkopuolisten toimintojenkin osalta. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja kasvattamisen korostuminen nähtiin myös haasteellisina juuri alkuopetuksessa. Kolmannessa teemassa pureudumme luokanopettajakoulutuksen sukupuolittuneisuuteen, joka näkyy erityisesti sivuainevalinnoissa. Valintoja miesopiskelijat tekevät pitkälti työelämän odotusten mukaisesti ja totuttujen käytäntöjen mukaisesti. Lopuksi tarkastelemme hoivaa ja sen kulttuurista merkityksenantoa miesopiskelijoiden puheessa. Hoivaa ja huolenpitoa vaativat tilanteet nähtiin hankalina miesopettajan kannalta