Laitoshuollon palvelusuunnitteluprosessin kehittäminen sairaanhoitopiirissä

Opinnäytetyössä tutkittiin palvelusuunnitteluprosessin kehittämistä sairaanhoitopiirissä. Näkökulmana oli palveluprosessin kehittäminen Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä. Tutkimuskysymyksenä oli, miten palvelusuunnitteluprosessista saadaan entistäkin tehokkaampaa, sujuvampaa ja kaikkia osapuolia palvelevaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin haastattelujen ja työpajatyöskentelyn avulla. Teoreettinen viitekehys pohjautuu palvelun käsitteisiin, sairaalasiivouksen historiaan ja nykypäivään sekä työmäärämitoituksen toteuttamiseen ennen ja nyt. Teoria pohjautuu alan kirjallisuuteen. Tuloksien perusteella saatiin konkreettisia ehdotuksia vietäväksi käytännön työelämään. Esiin nousi laitoshuollon suunnittelijoiden työtehtävien jakaminen palvelusuunnitteluun ja palvelun toteutuksen suunnitteluun. Yhteistyötä sairaanhoitopiirin sisällä halutaan jatkossa laajentaa entisestään, jotta laitoshuolto pystyy reagoimaan koko sairaanhoitopiiriä koskeviin linjauksiin. Sähköiset järjestelmät ovat kehittyneet vuosien myötä paljon ja niitä halutaan edelleen kehittää käytännön tasolla. Tutkimuksen tekeminen synnytti mielenkiinnon päästä edelleen kehittämään laitoshuoltoa. Erityisesti suunnittelijoiden työnkuvien muutos herätti tutkijan mielenkiinnon seurata tilannetta käytännön työelämässä.The purpose of the thesis was to study the development of a service design process in a hospital district. The aim was to develop the process in the Hospital District of Southwest Finland. The objective was to determine how the service design process could be improved with regard to efficiency, fluency and its ability to serve all the parties. A qualitative method was chosen for this study. The research material was collected with interviews and workshops. Theoretical framework was built on the concept of service, the history and present of hospital cleaning and the discussion of the development of service sizing to the present. The theory was based on the literature on the subject. The results of this study are giving some concrete propositions to new practices in service design process. The first outcome was to split the service designer’s responsibility areas to two separate areas, one concentrated on service sizing at the theoretical level, the other one focused on implementation. Secondly it is important to increase co-operation inside the hospital district to improve the ability of the maintenance services to react to the policies regarding the whole organization. Thirdly, digital applications have been developing vastly during the past years and their utilization in daily practices is desired to be increased. By performing this research, I found it very interesting to further develop hospital maintenance services. Especially the change in designer’s job description raised the researcher’s interest to follow the situation in practical work