Sodan kokemukset ja oletukset pohjoissuomalaisen maanviljelijäperheen, kenttätykistöpatteriston ja sanomalehden viestinnässä 1939 - 1940

Tutkimusongelmana tässä tutkielmassa on sodan kokemuksen ilmeneminen kriisiajan viestinnässä talvella 1939–1940 . Saksalainen sodan kokemushistoria ja sen näkökulmat ovat vaikuttaneet tutkimuksen teoreettiseen taustaan. Tutkimuksessa keskeisenä käsitteenä kokemuksen lisäksi on viestintä. Se tukeutuu väljästi saksalaisen sosiologin Niklas Luhmannin sosiaalisten järjestelmien teoriaan. Luhmann sai vaikutteita käsitehistorioitsija Reinhart Koselleckin historiallisesta semantiikasta, jonka vaikutus näkyy myös sodan kokemushistorian käsitteistössä. Tutkielma pyrkii yhdistämään sodan kokemuksen sosiaalisten järjestelmien teorian semantiikkakäsitykseen saksalaisen historiantutkijan Frank Beckerin osoittamalla tavalla. Tutkimuksen taustalla on kysymys historiantutkimuksen kohteista ja suhteesta naapuritieteisiin, mutta myös kysymys yksilön ja yhteiskunnan välisestä suhteesta. Yksilöiden näkökulmaa on mahdollista laajentaa ottamalla tutkimuskohteiksi perheen vuorovaikutuksen lisäksi sotilasorganisaatio ja joukkotiedotus. Tutkielma lähestyy vuosien 1939–1940 sotaa ilmiönä ja kokemuksena pohjoissuomalaisen maanviljelijaperheen kenttäpostilähetysten, Kuhmon taisteluihin osallistuneen kenttätykistöpatteriston sotapäiväkirjojen sekä Pohjolan Sanomien teksti- ja kuva-aineistojen avulla. Sekä psyykkisten järjestelmien ajattelusta, että sosiaalisten järjestelmien viestinnästä on jäänyt jälkiä, joita voimme havaita nykyisyydessä. Ne ovat todisteita valinnoista reaalisen ja mahdollisen välillä. Niiden avulla on muokattu kokemusta ja odotuksia todellisuudesta suhteessa menneisyyden menneisyyteen ja menneisyyden tulevaisuuteen. Vastakohtaisuudet ovat ohjanneet menetelmällisesti erilaisten tekstien ja kuvien sisältöjen tutkimista. Sota jakaantuu viholliseen ja omiin joukkoihin. Tätä jaottelua tukevat sotaan liittyvät muut asiat ja ajallinen perspektiivi. Perheen, sotilasorganisaation ja sanomalehden näkökulmat tiivistyvät suhteessa moderniin sotaan. Modernin mekanisoidun sodankäynnin vaikutukset näkyvät kaikissa edellä mainituissa aineistoissa. Joukkotiedotuksen rooli informaation välittäjänä korostui kriisitilanteessa. Keskusteluaiheiden kierto yhteiskunnan eri tasoilla on osoitettavissa aineistojen perusteella. Tutkimustulokset on esitetty tekstissä ja taulukoina. Tutkielmassa yhdistyvät uuden ja perinteisen sotahistorian tavat lähestyä menneisyyden konflikteja