The influence of fire department intervention to the safety of a building assessal using fire risk analysis

Palon aiheuttama rasitus rakennuksen erilaisiin toiminnallisiin osiin on esitettävissä erilaisilla riskianalyysin puurakenteilla. Tässä työssä tarkastellaan vikapuutekniikalla erityisesti palokunnan epäonnistumiseen johtavia tekijöitä, joiden tilastotietoihin pohjautuvien todennäköisyyksien määrittäminen oli tutkimuksen päätarkoitus. Työn tärkein tilastolähde oli kansallinen onnettomuustietokanta, ONTIKA, joka myös määritteli vikapuiden erittelyasteet. Ilmoitusvirran havaittiin olevan Helsingissä tilastollisella tarkkuudella saman kuin koko maassa, mutta toimintaaikojen eron takia Helsingissä samanaikaisten asiakkaiden (rakennuspalojen) keskimääräinen lukumäärä on vain noin puolet koko maan keskimääräisestä arvosta. Kun Suomen olosuhteisiin sovellettiin kansainvälisestä kirjallisuudesta poimittuja malleja, todettiin, että estotodennäköisyys eli todennäköisyys, että hälytyksen tullessa lähimmän aseman kaikki yksiköt ovat varattuina muihin tehtäviin, on melko pieni koko Suomen alueella. Näin ollen pelastushenkilöstön määrää voidaan pitää kattavana koko maassa. Yksi työn osaalueista oli verrata palokuntien lähtövalmius, toimintavalmius ja palveluaikojen alueellisia eroja maassamme. Koko Suomen valmius ja palveluaikojen havaittiin olevan kuvattavissa likimain gammajakaumilla. Ajoajan osuus toimintavalmiusajasta tuli selvästi näkyviin Mikkelin, Kuopion ja Lapin lääneissä. Ajoaikojen alueellisia ja ajoneuvotyyppien välisiä eroja tarkasteltiin sovittamalla esimerkkialueiden havaintoihin karkea ajoaikamalli, jonka avulla määriteltiin yleisimmille ajoneuvotyypeille ajoaikakaavat. Johtopäätöksenä todettiin, että palokuntien onnistuminen Suomessa on useimmiten riippuvainen ajoajan pituudesta kohteeseen. Työssä esitetään lisäksi kaksi operatiivisten yksiköiden sijoituksen optimoinnin periaatteet osoittavaa mallia, joita ei tämän tutkimuksen puitteissa sovellettu käytäntöön. Lopuksi osoitetaan esimerkeillä, miten kehitetyllä menetelmällä palokuntien osuus voidaan ottaa huomioon kohteen paloteknisessä toiminnallisessa suunnittelussa. Palon aiheuttama rasitus rakennuksen erilaisiin toiminnallisiin osiin on esitettävissä erilaisilla riskianalyysin puurakenteilla. Tässä työssä tarkastellaan vikapuutekniikalla erityisesti palokunnan epäonnistumiseen johtavia tekijöitä, joiden tilastotietoihin pohjautuvien todennäköisyyksien määrittäminen oli tutkimuksen päätarkoitus. Työn tärkein tilastolähde oli kansallinen onnettomuustietokanta, ONTIKA, joka myös määritteli vikapuiden erittelyasteet. Ilmoitusvirran havaittiin olevan Helsingissä tilastollisella tarkkuudella saman kuin koko maassa, mutta toimintaaikojen eron takia Helsingissä samanaikaisten asiakkaiden (rakennuspalojen) keskimääräinen lukumäärä on vain noin puolet koko maan keskimääräisestä arvosta. Kun Suomen olosuhteisiin sovellettiin kansainvälisestä kirjallisuudesta poimittuja malleja, todettiin, että estotodennäköisyys eli todennäköisyys, että hälytyksen tullessa lähimmän aseman kaikki yksiköt ovat varattuina muihin tehtäviin, on melko pieni koko Suomen alueella. Näin ollen pelastushenkilöstön määrää voidaan pitää kattavana koko maassa. Yksi työn osaalueista oli verrata palokuntien lähtövalmius, toimintavalmius ja palveluaikojen alueellisia eroja maassamme. Koko Suomen valmius ja palveluaikojen havaittiin olevan kuvattavissa likimain gammajakaumilla. Ajoajan osuus toimintavalmiusajasta tuli selvästi näkyviin Mikkelin, Kuopion ja Lapin lääneissä. Ajoaikojen alueellisia ja ajoneuvotyyppien välisiä eroja tarkasteltiin sovittamalla esimerkkialueiden havaintoihin karkea ajoaikamalli, jonka avulla määriteltiin yleisimmille ajoneuvotyypeille ajoaikakaavat. Johtopäätöksenä todettiin, että palokuntien onnistuminen Suomessa on useimmiten riippuvainen ajoajan pituudesta kohteeseen. Työssä esitetään lisäksi kaksi operatiivisten yksiköiden sijoituksen optimoinnin periaatteet osoittavaa mallia, joita ei tämän tutkimuksen puitteissa sovellettu käytäntöön. Lopuksi osoitetaan esimerkeillä, miten kehitetyllä menetelmällä palokuntien osuus voidaan ottaa huomioon kohteen paloteknisessä toiminnallisessa suunnittelussa