Mildew in buildings and building materials

Tiedotteeseen on koottu käytännön rakentamiselle merkittäviä tutkimustuloksia Ekologisen rakentamisen tutkimusohjelman tutkimuksesta "Rakennusten rakenteiden kosteus- ja sieni-homevaurioiden esiintyminen ja korjaus". Tutkimuksen lähtökohtana oli rakennusmateriaalien kosteuden ja mikrobikasvun välinen vuorovaikutus, koska varsinkin vaihtelevan kosteuden vaikutus mikrobikasvuun tunnetaan puutteellisesti. Laboratoriokokeissa selvitettiin eri rakennusmateriaalien alttiutta mikrobikasvuun ennalta valitulla mikrobiyhdistelmällä. Suhteellinen kosteus vaihteli portaittain. Kokeissa seurattiin haihtuvia aineenvaihduntatuotteita ja mikrobien kasvunopeutta. Säähuonekokeissa simuloitiin tilannetta, joka syntyy rakennuksissa pitkäaikaisen kosteusvaurion yhteydessä. Osan aikaa materiaalinäytteet olivat suorassa kosketuksessa veteen, samalla kun ilman suhteellinen kosteus pidettiin vakiona. Myöhemmin materiaaleja kuivattiin ja kostutettiin ilmassa, jolloin voitiin seurata näytteiden mikrobikasvua eri kosteusolosuhteissa. Veden imeytyminen materiaaliin käynnistää mikrobikasvuston, vaikka ympäröivän ilman suhteellinen kosteus on pienempi kuin kasvun ylläpidon vaatima kosteus. Rakennusten vauriokohdista otettiin materiaalinäytteitä, joiden perusteella selvitettiin vaurion laajuutta ja kosteustilan merkitystä mikrobimääriin eri rakennusmateriaaleissa. Ryömintätilaisissa rakennuksissa voitiin radonin avulla määrittää, mikä osuus sisäilman korvausilmasta tulee alapohjan kautta. Kokeilut rakennusten alipaineistuksesta antoivat viitteitä siitä, että alipaineistusta voidaan käyttää apuna arvioitaessa rakennusten homevaurioita. Asia vaatii kuitenkin lisäselvityksiä. Raportissa verrataan eri menetelmiä mikrobikasvun arvioimiseksi ja tarkastellaan, miten tuloksia voitaisiin hyödyntää korjaustöitä suunniteltaessa